Ongelmallinen ulkoruokailu

Eilen me mietittiin suurella joukolla, mihin terassille mennä syömään. Ideaalitapaus olisi ollut a) jokin vähän puutarhamainen paikka b) jokin sisäpiha, jossa saisi olla ja istua rauhassa ilman ohikulkevia autoja/ihmisiä.

Sitten iski harmistus. Suomen kesä on niin vaihteleva, ettei tänne ole järkeä perustaa ihania ulkoruokapaikkoja. Euroopan isoissa kaupungeissa on siellä täällä ihania pikkuisia ravintola-baareja, etelä-Euroopassa on aukioita, jotka on täynnä kahviloita. Jos nämä eivät kelpaa, saa monesta paikasta takeawayna ihanaa kasvisruokaa (kuten mun ikiaikojen suosikki Lontoossa The Grain Shop tai jo aiemmin mainittu Maoz). Suomessa saa mukaan korkeintaan kebabia ja pizzaa.




Onneksi tämä epätoivo päättyi hyvin ja mentiin Siltasen terassille. Aurinko poltti ja söin tosi herkullisen lautasellisen, joka sisälsi muun muassa munakoisotahnaa, hummusta ja falafel-pyöryköitä. Ja sitten muistin, että viime kesänä Porvoossa oli vaikka kuinka monta söpöä ravintolaa, jossa ruokaa sai syödä ulkona kauniilla ja puutarhamaisella sisäpihalla. Hyvä Porvoo! /E