

Hihii, mulla oli hyvin samanhenkisiä ajatuksia tänään, toisin astetta vähemmän hienostuneita. Halusin tehdä jotain
a) kaikessa rauhassa
b) sienistä
c) italialaista
d) syksyistä.
Niinpä tein herkkusieni-vuohenjuustopizzaa (en päässyt torille asti ostoksille) ja omppupaistosta. Erikoista tässä on lähinnä se, että tein ne ihan vain itselleni! En muista, millon olisin tätä ennen tehnyt jotain kunnon ruokaa ihan vain itseäni varten.

Motivaattorina toimi ruokablogileffa Julie & Julia, jonka katsoin eilen. Siinä ruokabloggaaja Julie pohti paljon sitä, miten ruoanlaitto on tapa rentoutua ja toteuttaa itseään. Jäin miettimään, olenko itse enemmän lohtukokkaaja vai lohtusyöjä. Pääsin testaamaan asiaa tänään, kun olin kotona kipeän koiran kanssa samaan aikaan kun Tampereella olisi ollut kiva Monsters of pop -tapahtuma. Aluksi ajattelin hakea take awayta ja jonkun hömppäleffan (kuten tein eilenkin).

Huomasin kuitenkin, että paljon kivempaa ja lohduttavampaa oli puuhailla itse keittiössä. Ja kun olin yksin, sain tehdä kaiken niin rauhassa kuin halusin. Tiedän, että mun hidas tapa pilkkoa ja paistaa ja kaulita saattaa tuskastuttaa tehokkaampia tai nälkäisempiä kokkeja. Nyt oli tosi rentouttavaa
a) tehdä taikina italialaiseen tyyliin ja antaa sen kohota monta tuntia, vaikka on kauhea nälkä
b) pilkkoa sienet ihan pieneksi ja paistaa ne pannulla, vaikka ne kypsyisi uunissakin
c) pusertamisen sijaan pilkkoa valkosipulinkynsi ja paistaa se erikseen pannulla
d) asetella kaikki täytteet symmetrisesti pizzan päälle.
Silti oikea vastaus: olen lohtusyöjä. Ja jopa vielä hitaampi syömään kuin tekemään ruokaa.
/A