Kolme helppoa tapaa päästä eroon sienistä

Jos et tykkää sienistä, suosittelen odottamaan vielä muutaman päivän. Pian alkaa pakkaset, ja sitten ei enää vähään aikaan näy postauksia tunnisteella "sienet". 

Mutta nyt niitä sieniä sitten taas. Tässä tämän syksyn rouskujen, tattien ja suppilovahveroiden helppoja käyttötapoja. 

Tattipaistos

(alkupala, kuvassa)

2 keskikokoista tattia

oliiviöljyä

puolikas punasipuli

2 pientä valkosipulinkynttä

mustapippuria

suolaa

ruohosipulia

(parmesania)

Putsaa tatit ja pilko pienehköiksi kuutioiksi. Paista tatit runsaassa öljyssä. Lisää sipulisilppu ja valkosipuli. Paista, kunnes paistos on tiivistynyt kasaan. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää lopuksi ruohosipuli. Tarjoa esimerkiksi hapankorpun päällä ja raasta päälle runsaasti parmesania.

Rouskusalaatti

Ryöppää karvarouskut (10 minuuttia), jäähdytä. Lisää sipuli, smetana, suola, mustapippuri ja tilli. Sekoita ja laita kylmään.

Marinoidut suppilovahverot

(viimesyksyistä Hesarin ohjetta mukaillen)

Suppilovahveroita (meillä ehkä pari litraa)

4 dl vettä

2 dl sokeria

2 dl viinietikkaa

2 neilikkaa

laakerinlehti

mustapippuria

Kiehauta vesi + mausteet. Lisää sienet ja kiehauta. Purkita nesteen kanssa, anna jäähtyä.

Yksi kipsattu käsi ja yksi sienilasagne

Yllä kuvatodiste hehkutetusta suppilovahverosaaliista, jonka putsaaminen kesti sunnuntaiyönä kello 01:32 saakka. Edellisellä sienestysreissulla murtunut käsi pärjäsi hyvin.

Koska punajuuri-pinaattilasagne todettiin onnistuneeksi kokeiluksi, päätettiin tehdä siitä toinen syksyinen versio. Matkalla oli pieniä vastoinkäymisiä, kuten se, että unohdettiin ostaa pinaattia. Käytiin siis toisen kerran kaupassa.

A: Löytykö pinaattia?
E: Ei, ostin bataatin.
A: Aivan, onhan siinäkin kaks teetä.




Huomaa nälästä johtuva logiikan puute ja laskuvirhe. Käytiin kuitenkin vielä kolmas kerta ostoksilla, joten bataattilasagne jäi vieläkin vain haaveeksi.

Suppilovahvero-pinaattilasagne


Täyte 1:
2 l suppilovahveroita

voita

1 iso sipuli
1 rkl soijaa

mustapippuria 
suolaa

Täyte 2:
2 pussia pakastepinaattia

1 iso sipuli

2 valkosipulinkynttä

1 dl tuoretta persiljaa

1 rkl soijaa

suolaa

2 tl kasvisfondia

Lisäksi:
150 g ruohosipulituorejuustoa
rasiallinen kirsikkatomaattejapaketti pehmeää vuohenjuustoa
pinaattilasagnelevyjä

Aloita sienitäytteestä. Paista tuoreita sieniä pannulla kunnes niistä irtoaa nesteet. Lisää voi ja sipulisilppu. Kuullota sieniä ja sipulia pannulla, mausta soijalla, mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. 

Jatka tekemällä pinaattitäyte. Silppua sipuli ja valkosipuli ja kuullota pannulla. Lisää pakastepinaattikuutiot. Mausta soijalla, fondilla ja runsaalla määrällä tuoretta persiljaa.

Levitä lasagnevuoan pohjalle sienitäyte. Lisää kerros lasagnelevyjä. Levitä sen päälle tuorejuusto. Viipaloi kirsikkatomaatit ja ripottele tuorejuuston päälle. Lisää toinen kerro lasagnelevyjä ja levitä päälle pinaattitäyte. Nostele vuohenjuustonokareita täytteen päälle.

Paista 200-asteessa 30 minuuttia.  

A&E

Puhdistus, tuhiseva koira ja yksi yöllinen salviarisotto.

Lauantai, kello varttia vaille kymmenen illalla. Istun olohuoneen matolla, edessä kasa vanhoja ruokalehtiä. Selailen reseptejä ja mietin, mitä kaikkea tekisin metsästä löytyneistä lampaankäävistä, suppilovahveroista, karvarouskuista, mustatorvisienistä ja yhdestä (hmmm) kantarellista. Niin paljon mahdollisuuksia. Metsäretkestä väsähtänyt koira pötköttää kerällä sohvalla ja tuhisee.

Sienten poiminen on maailman kivintä, puhdistaminen tylsää. Ainakin jos sieniä on paljon.


Lampaankääpä-salviarisotto

2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
voita
lampaankääpiä (+orakkaita & vähän suppilovahveroita)
risottoriisiä
valkoviiniä
kasvislientä (lisätään hiljalleen)

Lopuksi:
loraus kermaa
parmesania
tuoretta salviaa
suolaa, mustapippuria

E

Ihan sienissä

Vielä viime syksynä toinen tämän blogin pitäjistä oli sitä mieltä, että sienet ovat ihan mainio juttu, kunhan niitä ei tarvitse kerätä itse. Maksoin valittamatta kovaa kilohintaa kantarelleista, kunhan ei tarvinut koskea kumppareihin, hätyytellä hirvikärpäsiä tai rapsutella puhtaaksi tatteja.

Kului tasan vuosi, ja jotain tapahtui: Ollaan ihan vahingossa oltu sienestämässä kolmena viikonloppuna peräkkäin. Jos olisi vuosi sitten saanut syntymäpäivälahjaksi sienestysrepun, olisin purskahtanut itkuun. Tänä vuonna riemastuin.

Oppaat ovat olleet joka kerta ihan mainiot, mikä on helpottanut operaatioita valtavasti.

Eka saalis oli litrakaupalla kantarelleja Inkoosta, toinen pari litraa kantarelleja, suppilovahveroita ja mustia tovisieniä Pornaisista ja kolmas kaksi korillista suppiksia, haperoita ja rouskuja Nuuksiosta. Aikamoista. Joka kerta metsässä on kulunut alle tunti.

Nuuksion saalis oli niin mahtava, että niiden putsaaminen & ruoaksi valmistaminen vei viisi tuntia. Lopulta yhden reissun sienistä syntyi alkupalat, viime postauksessa mainittu suppilovahveropiirakka sekä tattisalaatti.

Tämä alkukeitto on saanut inspiration Motti-ravintolan lanttucappuccinosta.
 Nauris oli tosi hauska sosekeiton pohjamaku.

Nauriskeitto kantarelleilla ja mustilla torvisienillä 
(
kuudelle
)

50 g voita



2 sipulia



4 valkosipulin kynttä



2 rkl ruokosokeria



300 g kuorittua porkkanaa



1 kg kuorittua lanttua



1 dl valkoviiniä



1 l kasvislientä


2 dl maitoa



1 dl kuohukermaa



2 laakerinlehteä


mustapippuria



1 tl kuivattua salviaa


suolaa


kantarelleja ja mustia torvisieniä


voita


suolaa


Kuori nauriit. Freesaa pilkotut kasvikset sulatetussa voissa kattilassa. Lisää mausteet.  Lisää valkoviini, sokeri ja kasvisliemi. Keitä kunnes kasvikset ovat kypsiä.


Poista laakerinlehdet. Soseuta huolellisesti sauvasekoittimella. Lisää kerma ja maito ja sekoita.


Paista sienet voissa. Koristele annokset sienillä.


Syyssienet à la Grecque 
(kirjasta Sienionni)


2 l syyssieniä (rouskuja ja haperoita)


merisuolaa


mustapippuria


yhden sitruunan mehu


1,5 dl hienonnettua 

persiljaa


marinadi


2,5 dl kuivaa valkoviiniä


2 tl tomaattipyreetä


1 oksa tuoretta timjamia


1 laakerinlehti


10 korianterinsiemeniä

1,5 dl oliiviöljyä

1 hienonnettu sipuli


Putsaa sienet. Jätä pienet kokonaiseksi ja halkaise isommat. Laita kaikki sienet tilavaan kulhoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada päälle sitruunan mehu.

Kiehauta marinadin ainekset. Kaada marinadi sienten päälle ja ripottele pinnalle persilja. Anna jäähtyä.
Kun sienet ovat jäähtyneet, ne voidaan säilyttää jääkaapissa. Anna mielellään vetäytyä yön yli ennen syömistä. Säilyy jääkaapissa vähintään viikon.

Nauti hyvän leivän kanssa.



(Oikeasti me ryöppäsimme sienet varmuuden vuoksi etukäteen + laitoimme vuoan uuniin lämpenemään noin puoleksi tunniksi. Nautimme lämpimänä alkupalana leivän kanssa.)


Tattisalaatti Niçoise  
(hieman muokattu versio kirjasta Sienionni)


1 l hyviä tatteja

3 rkl oliiviöljyä

2 ohueksi viipaloitua valkosipulinkynttä

suolaa

mustapippuria

timjamia


vinaigrette

2 tl punaviinietikkaa

2 tl soijakastiketta

mustapippuria

suolaa

3 rkl oliiviöljyä

2 rkl sitruunamehua


salaatti

(150 g ilmakuivattua kinkkua)

puolikuivattuja tomaatteja

6 pehmeäksi keitettyä kananmunaa

200 g nopeasti keitettyjä haricot-papuja

vihreitä oliiveja

rucolaa


Putsaa ja leikkaa sienet pituussuunnassa ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna öljy pannulla. Ruskista valkosipuli kullanruskeaksi. Kalasta sen jälkeen valkosipuli pois ja heitä pois.

Paista sieniä öljyssä keskilämmöllä, kunnes ne saavat väriä. Mausta suolalla, timjamilla ja pippurilla. Nosta sienet pannulta reikäkauhalla ja valuta talouspaperin päällä.

Sekoita viinietikka, soijakastike, pippuri, suola, oliiviöljy ja sitruuna. Kääntele salaattiainesten sekaan.

Levitä tarjoiluastian pohjalle rucolaa ja nostele muut ainekset sen päälle.

Jumalainen suppilovahveropiirakka

Ihan muutama hetki sitten mainostettiin täällä sitä, miten oli aika käyttää pakastimen loput mansikat, sillä mansikoidenpakastussesonki oli juuri alkamassa. Silmänräpäys, ja sesonki vaihtui seuraavaan: nyt on korkea aika käyttää viime syksynä kuivatetut sienet, jotta lasipurnukat saa käyttöön uuden sadon suppilovahveroita varten. 

Suosittelen kokeilemaan ainakin tätä piirakkaa (tehtiin tosin tuoreista, viikko sitten saalistetuista suppiksista). Ohessa annostelua helpottamaan Kotivinkin taulukko, josta käy ilmi, millainen määrä kuivattuja sieniä vastaa tuoreita.

Jumalainen Suppilovahveropiirakka 

(lasagnevuokaan tehtynä)


Huom. otsikko lainaus ruokailijan suusta.

250 g maitorahkaa


250 g margariinia


6 dl vehnäjauhoja


1 tl leivinjauhetta


2 l suppilovahveroita


2 sipulia


400 g kermaviiliä


200 g Philadelphia-juustoa


3 kananmunaa


1 rkl soijaa


1 tl suolaa


mustapippuria


1 dl tuoretta persiljaa


muutama oksa tuoretta timjamia


Nypi rasvat, jauhot ja leivinjauhe. Lisää maitorahka ja sekoita tasaiseksi.


Pilko sipulit ja sienet. Paista pannulla voissa. Lisää soija ja suola. Sekoita jäähtyneen täytteen sekaan kermaviili, juusto, munat, mustapippuri ja yrtit.


Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia.

Joko nyt?

Haa! Tässä kuvassa on kantarelleja. Meidän itse poimimia.

Tarkoittaako se, että on aika...
* tehdä kaalikääryleitä?
* ilmoittautua ehkä viidennen kerran kansalaisopiston venäjän kurssille?
* selailla Sanna Pelliccionin ja Loviisa Kankaan kirjaa Punajuuri?
* miettiä, että Satuhäät ja Neljät häät on oikeastaan ihan hyviä ohjelmia (etenkin jos samalla tehdään yhdessä ruokaa)?
* leikata Hesarista kaikki suppilovahverojutut irti?
* unohtaa kesäiset salaatit ja haaveilla risotosta (hah, aivan kuin en olis salaattia syödessäkin haaveillut kaikenlaisista asioista)?
* miettiä, olisiko syksyllä jotain uutta sarjaa, johon vois koukuttaa itsensä?
* toivoa, ettei kukaan muu löydä MEIDÄN sienipaikkaa? /E

Silmästä silmään

Mulla on yksi elinikäinen ruokainhokki: hernekeitto. Sunnuntaina ostin herneitä ja kokeilin, saisinko niistä tehtyä keiton, josta tykkäisin. Ja niin kävi! Santsasin tuorehernaria jopa lisää.

Ja kun hankalien makujen ääreen päästiin, tein myös pastaa, jossa oli timjamia. Se on mauste, joka joskus tunkee mun mielestä ruoista vähän liikaa läpi (toisin kuin korianteri, jota tiedän monien ihmisten inhoavan – mun mielestä korianterin maku on aivan ihana!). Tähän Hesarin ohjeella tehtyyn kantarellipastaan timjami sopi aivan tosi hyvin.

Tuorehernekeitto

herneitä (ei mitään hajua, kuinka paljon, mutta "pussillinen")
pari kynttä valkosipulia
sipuli
pari-kolme pientä perunaa
vettä
1/2 dl kermaa
30 g tuorejuustoa
3/4 dl kuohuviiniä (loput voi juoda ruoan kanssa, jes!)
tuoretta timjamia
suolaa + mustapippuria

Kuullota sipulit kattilassa, lisää vesi (ja halutessasi liemikuutio, minä en laittanut). Lisää perunat ja herneet, anna kiehua parikymmentä minuuttia. Soseuta keitto, nosta takaisin liedelle. Kaada kerma, lisää juusto. Mausta. Kaada ennen tarjoilua sekaan kuohuviini.

Kevätsipuli-kantarellipasta

reilu litra kantarelleja
2 kevätsipulia
1 valkosipulinkynsi
300 g spaghettia
merisuolaa
1 dl pastan keitinvettä
75 g kirnuvoita
timjamia
mustapippuria
oliiviöljyä
parmesania

Puhdista sienet, revi isot pienemmiksi. Laita pastavesi kiehumaan, lisää merisuolaa ja öljyä. Ota pastat pois al dente. Sillä välin pilko sipulit ja valkosipulit. Paista sieniä pannulla, lisää voi ja sipulit. Hauduta keskilämmöllä noin vartti. Mausta timjamilla + mustapippurilla + suolalla. Sekoita spaghetin sekaan öljyä, lisää tarvittaessa joukkoon keitinvettä. Ripottele parmesania päälle.

/E

"Syksyllä syödään pelkästään näitä"

Nämä pienet sienipiiraat herättivät sellaisia ylisanoja Suomenlinna-viikonloppuna, etten oikein vieläkään tiedä, oliko kyseessä ironinen reaktio, yritys boostata leipojan itsetuntoa vai onnistuneet piiraat.

Sen tiedän, että kyseessä oli päivän ainoa retkieväs, eli ruokailijat olivat nälkäisiä. Hyvin nälkäisiä. Se saattoi vaikuttaa menekkiin.

Joka tapauksessa piiraiden teko kesti noin 20 minuttia (+ paistoaika), eli kyseessä on mainio pikaruoka. Jos siis on ollut niin reipas, että on käynyt viime vuonna sienessä ja kuivattanut hurjasti suppilovahveroita. Itse en niin tehnyt, mutta onneksi sisko lahjoitti aika paljon kuivattamiaan sieniä.

Pikkuiset suppilovahveropiiraat eväsretkelle

Pohja:

3 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa


125 g margariinia

200 g rahkaa

Täyte:

1 sipuli

pari kourallista kuivattuja suppilovahveroita

runsaasti tuoretta persiljaa ja ruohosipulia

mustapippuria

nokkossuolaa

200 g pehmeää vuohenjuustoa

200 g kermaviiliä

emmentaljuustoa raasteena

Sekoita vehnäjauhot ja suola. Nypi joukkoon voi ja kääntelee sekaan rahka. Anna jähmettyä hetki. Painele folio- tai silikonivuokien pohjalle (noin 15 kpl).

Laita suppilovahverot veteen likomaan. Pilko sipuli ja paista sitä pannulla öljyssä. Lisää tuoreet yrtit ja liotetut sienet. Ota pannu pois levyltä. Lisää vuohenjuusto ja kermaviili sekä loput mausteet. Kaada täyte vuokiin ja ripottele pinnalle emmental-juustoa.

Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.

/A

Ennen sadonkorjuuta - eli mitä tehdä viimevuotisista mansikoista ja sienistä

Hihii, nyt on sormissa tunne, jonka voi tuntea vain kerran vuodessa: silloin, kun on pakastanut viiden kilon laatikollisen mansikoita ja sormenpäät ovat ihan hellänä hedelmähapoista (tai mistä lie)!

Tänään oli siis vihdoin se päivä. Sitä ennen piti kuitenkin hoitaa jokavuotinen urakka: syödä pois viimeiset rasialliset viimevuotisia. (Onneksi niitä oli vain kaksi. Asiassa auttoi se, että unohdin viime syksynä kaikki pakasteeni siskon luo. Kiitti avusta!)


Mansikoista on yllättävän vaikea keksiä mitään kiinnostavaa jälkiruokaa. Kiisseli oli poissa laskuista, eikä raparperiakaan ollut kaveriksi piirakkaan. Onneksi mukana oli kekseliäs pikkuveli, joka ehdotti, että käytetään täytteeseen ikkunalaudalla kasvavaa chiliä.


Sen sijaan E:n keräämien ja kuivattamien suppilovahveroiden hävittäminen ei ollut ollenkaan yhtä ikävä tehtävä. Ihanaa, kun niitä sai kerrankin laittaa yhden ylimääräisen kourallisen. 


Sienirisotto


5 dl risottoriisiä


2 dl valkoviiniä


2 tuoretta sipulia varsineen


2 dl jokirapujen lientä (jäänyt edelliseltä päivältä)


2 valkosipulinkynttä


3 kourallista kuivattuja suppilovahveroita


2 tl nokkossuolaa


2 rkl valkoista balsamicoa


0,5 sitruunan mehu


2 dl kermaa


2 dl silputtuja yrttejä: persiljaa, ruohosipulia jne.


Parmesan-juustoa


Laita sienet likoamaan veteen. Paista sipulia pannulla, lisää valkosipulit ja sen jälkeen riisit. Älä anna riisien palaa. Lisää valkoviiniä, ja sen keityttyä kasaan rapulientä. Lisää yrttejä, suolaa, balsamicoa ja nesteitä, kunnes maku tyydyttää. Puserra sekaan sitruunamehua ja lisää lopuksi kerma.
 Tarjoa parmesanin kanssa.




Chili-mansikkapiiraat


Pohja:


4,5 dl vehnäjauhoja


1,25 dl ruokosokeria


0,5 tl suolaa


150 g voita


2 dl rahkaa


Täyte:


1 dl vettä


2 pientä pakasterasiallista mansikoita


1,5 dl ruokosokeria


0,5 dl perunajauhoja


0,5 limen mehu


1 pieni punainen chili


Sekoita keskenään jauhot, sokeri ja suola. Nypi voi ja jauhot sekaisin ja lisää rahka. Laita taikina tunniksi jääkaappiin.


Valmista täyte. Poista chilistä siemenet ja silppua se mahdollisimman pieneksi. Sekoita perunajauhot veteen kattilassa. Lisää sokeri, silputtu chili, limemehu ja mansikat. Lämmitä kiisseliä kunnes siitä tulee paksua. Anna jäähtyä.


Kauli jauhotetulla alustalla taikinasta litteä levy. Painele siitä lasilla tai mukilla pyöreitä kappaleita, jotka yltävät muffinssivuoan pohjalle ja reunoille. Halutessasi leikkaa niihin kuvioita. Painele kappaleet silikonisten muffinsivuokien (tai kertakäyttövuokien) pohjille. Lisää pari lusikallista täytettä. Kauli taikina uudelleen ja leikkaa siitä hieman pinenemmällä lasilla kannet. Nosta kannet piiraiden päälle ja nipistele reunat kiinni.


Paista 180 asteessa noin tunti. Koristele tomusokerilla. (Meillä ekat piiraat poksahteli uunissa liian korkean lämpötilan takia, siksi suosittelen maltillista lämpötilaa.)

Jos taikinaa jää, se kannattaa pakastaa tai laittaa jääkaappiin - esimerkiksi omenahillon avulla siitä saa hetkessä tehtyä pari pikkuista omenapiirasta! 

/A

Kasta se soijaan

(Pahoittelen näitä lihaisia aiheita, mutta seuraavan voi varmasti toteuttaa myös tofun kanssa!)

Vietettiin neljä päivää mökillä jatkuvan ukkosmyrskyn keskellä. Aika kului, kun luettiin mökin vieraskirjaa, pengottiin vintin vanhoja Carmen Mäkinen -aiheisia piirustuksia ja suunniteltiin seuraavaa ruokaa.

Tämä helppo thai-vaikutteinen grillaus onnistui hyvin. Kaikki ainekset löytyi paikallisesta minikaupasta, eikä käytetty ollenkaan kuivamausteita.

1. Tehtiin marinadi jo edellisenä päivänä. Siihen tuli minitölkki tomaattipyrettä, kaksi ruokalusikallista turkkilaista jogurttia, peukalonkokoinen pätkä inkivääriä silputtuna, valkosipulinkynsi, puolikkaan sitruunan mehu ja lopuksi niin paljon soijaa, että marinadi muuttuu pilaantuneen ketsupin näköiseksi (ikävä mielikuva, mutta siltä se näytti!) Pyörittele possun ulkofileet marinadissa ja jätä jääkaappiin maustumaan vuorokaudeksi.

2. Seuraavana päivänä tehtiin sieninyytit. Aluksi paahdettiin seesaminsiemeniä öljyttömällä pannulla. Siirrettiin ne lautaselle odottamaan. Poistettiin isojen herkkusienien jalat ja pilkottiin ne. Paistettiin pannulla sienikuutiot, kevätsipulia, tuoretta inkivääriä ja valkosipulinkynsi. Maustettiin soijalla ja lisättiin lopuksi kourallinen seesaminsiemeniä. Täytettiin sienet, ripoteltiin päälle seesaminsiemeniä ja käärittiin folioon.

3. Sitten tehtiin riisi. Paistettiin sitä varten pannulla kevätsipulia ja inkivääriä. Keitettiin pitkäjyväistä riisiä. Osa keittovedestä korvattiin ananasmehulla. Nosteltiin lähes kypsä riisi pannulle ja paisettiin siihen kiva pinta. Lisättiin puolikkaan sitruunan mehu ja – yllätys yllätys, soijaa.

4. Grillattiin sienet, ananasrenkaat (paikallisessa M-marketissa ei ollut tuoretta) ja lihat. Marinadi ei jäänyt pahasti kiinni grilliin, joten sitä ei tarvinut edes pyyhkiä pois. Lopuksi pyöriteltiin kypsät lihat paahdetuissa seesaminsiemenissä.

/A

Onneksi ei vielä ole talvi

Viikonloppuna käytiin T:n vanhempien mökillä, nyt kun vielä ehti. Kuljettiin metsässä nenä kiinni maassa eikä tajuttu, että metsä oli täynnä hirvimiehiä. Onneksi ei käynyt kalpaten.




Mutta se on ihmeellistä, kuinka hyvältä kaikki ruoat maistuu aina mökillä*, mikä siinä on? Meinasin alkaa itkeä, kun syötiin perjantaina nälkäisinä kauraleipää voilla.

* Tosin joku voisi huomauttaa, että kylläpä se ruoka näkyy muutenkin maistuvan, ei siihen mitään mökkiä tarvita. Mutta siellä maistuu erityisen hyvältä.





Suppilovahveropiirakka

Rahkavoitakina:
250 g maitorahkaa
250 g voita tai margariinia
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Nypi rasva, jauhot ja leivinjauhe. Lisää maitorahka. Sekoita tasaiseksi, vältä vaivaamista. Huom! Tästä taikinasta tulee tuplasti niin paljon kuin tarvitaan yhteen piirakkaan, joten tee kaksi!

Sienitäyte:
150 g suppilovahveroita
250 g sipulia
125 g maitorahkaa
1 dl kuohukermaa
2 kananmunaa
2 tl soijakastiketta
0,5 tl suolaa
ripaus mustapippuria
1,5 tl timjamia
0,5 dl hienonnettua persiljaa

Hienonna sienet ja sipulit. Ruskista ne voissa ja anna jäähtyä. Sekoita rahkaan jäähtynyt sienisipuliseos ja muut aineet. Kaada täyte vuokaan. Paista piirakkaa uunin alimmalla tasolla 200 asteessa noin 25 minuuttia tai kunnes se on kypsä.

Se kuuluisa sieni-ilta

Tykkäsin kovasti Vivi-Ann Sjögrenin ruokajutuista Hesarin Kuukausiliitteessä, mutta toisaalta nykyään Kuukausiliitteen ohjeet tulee repäistyä entistä useammin irti. Kokkipariskunta Peppi Aralehdon ja Ari Ruohon ruoat ovat kivan simppeleitä, mutta silti tarpeeksi mutkikkaita.


Näitä marinoituja suppiksia ja tätä ihanaa keittoa me tehtiin Annen kanssa sieni-iltana, jota muistellaan vieläkin. Sen piti olla "rauhallinen" koti-ilta, mutta sienet ja useampi pullo punaviiniä johtivat meidät Punavuoren baareihin. Ilta päättyi tietenkin itkutilitykseen. Ok, sienet taisivat olla syyttömiä tapahtumakulussa, osoittelisin ennemminkin niitä ruoan kanssa nautittuja viinilasillisia.

Alkupalaksi oli salaattia, vuohenjuustoa ja marinoituja suppilovahveroita.

Marinoidut suppilovahverot
(tarjoa esimerkiksi pannulla paistetun friteeratun vuohenjuuston kanssa)

2 l suppilovahveroita
2 dl sokeria
2 dl väkiviinaetikkaa
4 dl vettä
3 maustepippuria
1 laakerinlehti
2 neilikkaa

Lisää veteen mausteet ja kiehauta. Pane joukkoon puhdis­tetut sienet ja anna kiehua minuutti. Jäähdytä. Marinoidut sienet säilyvät kylmässä useita ­kuukausia.

Ohje oli Kuukausiliitteestä. Siinä sienet tarjoillaan friteeratun vuohenjuuston kanssa, mutta meidän kärsivällisyys ei riittänyt friteeramiseen. Hyvältä maistui paistetun vuohenjuustonkin kanssa.

Pääruoaksi myöskin Kuukausiliitteen ohjeella keittoa:

Suppilovahverokeitto rapeilla vihanneksilla

1 sipuli
1 rkl voita
300 g tai 1/2 l suppilovahveroita
2 rkl vehnäjauhoja
5 dl kana- tai kasvislientä
2 dl kuohukermaa
1/2 dl sherryä
1 timjaminoksa
suolaa
mustapippuria

Vihannekset:

1 dl suppilovahveroita
3 cm:n pala porkkanaa
2 minipunasipulia tai 3 cm:n pala tavallista
1 kukkakaalin nuppu
1 rkl tuoretta maissia
1 timjaminoksa
1 rkl voita
suolaa
mustapippuria

1) Pilko sipuli. Sulata voi kattilassa, lisää sipulisilppu ja kuullota. Lisää joukkoon putsatut suppilovahverot ja kuullota sieniä hetki. Ripottele päälle vehnäjauhoa ja pyörittele seosta pannulla muutama minuutti niin, että jauhot kypsyvät. Kaada päälle kana- tai kasvisliemi vähitellen. Lisää ­timjaminoksa ja anna keiton porista 10 minuuttia.

2) Soseuta keitto sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa ja kaada takaisin kattilaan. Lisää joukkoon kerma ja kiehauta.

3) Mausta suolalla ja pippurilla ja viimeistele keitto sherryllä.

4) Valmista vihannekset. Leikkaa porkkanasta läpikuultavia lastuja. Kuori sipulit ja leikkaa renkaiksi. Viipaloi kukkakaalinnuppu ohuiksi lastuiksi.

5) Paista sienet voissa pannulla kullanruskeiksi. Lisää maissi ja punasipulit. Pyörittele pannulla sen aikaa, että vihannekset lämpenevät.

6) Mausta suolalla ja pippurilla. Ota paistinpannu hellalta ja lisää joukkoon vihannekset. Nypi joukkoon timjaminoksa.

7) Asettele lusikallinen vihannes-sienisalaattia lautaselle ja kaada kuumaa keittoa päälle.

E

Sieniaika alkaa N-Y-T

Eilen katsottiin huonoa tosi-tv:tä ja syötiin kunnon syksyruokaa: tattirisottoa, kvinoa-suppilovahvero-kaalikääryleitä ja mustikkapiirakkaa Olivian loisto-ohjeella. Etenkin kaalikääryleet maistui tosi hyviltä. Eikä niiden valmistaminenkaan ollut työlästä, kun oli paljon kokkeja.
Tatit, suppikset ja mustikat oli E:n ja T:n Nuuksion-tuliaisia. Oi! Uudestaan sienimetsään ja pian!

Kvinoa-sienikaalikääryleet
(5/6:lle)

1 valkokaali
1 dl kvinoaa
2 dl vettä
1 pieni sipuli
100 g sieniä (käytettiin suppiksia, ohjeessa siitakesieniä)
2 rkl voita
3 rkl hienonnettua kirveliä (ei ollut kaupassa)
3 rkl hienonnettua persijaa
1 dl raastettua parmesania
1 tl suolaa
1 tl suolaa

Vuokaan:
3 rkl voita
2 rkl siirappia
1 dl kuivaa valkkaria

1) Koverra kaalista kantaa pois. Keitä isossa kattilassa suolatussa vedessä kanta ylöspäin. Kun uloimmat lehdet muuttuvat reunoilta tummemmiksi ja taipuileviksi, ota lehdet kattilasta, aseta valumaan pyyhkeen päälle. Jatka keittämistä, irrottele lehtiä kunnes kaikki kämmentä suuremmat lehdet on irrotettu.

2) Nosta jäljelle jäänyt kaalinippu kattilasta ja silppua se. Tarvit noin 5 dl.

3) Kiehauta kvinoa kattilassa, suolatussa vedessä. Keitä 15 minuuttia. Kuori ja hienonna sipuli. Leikkaa sienet pieneksi silpuksi.

4) Kuumenna voi pannulla, lisää sienet, sipuli ja kaali. Paista 5 minuuttia. Sekoita joukkoon kvinoa, yrtit ja parmesan. Mausta suolalla.

5) Levitä kaalit leikkuulaudalle. Nosta keskelle ruokalusikallinen täytettä. Käännä lehden reunat sivuilta täytteen päälle ja kääräise tiukaksi rullaksi.

6) Kuumenna uuni 175 asteeseen. Mittaa uunivuokaan voi ja siirappi, lämmitä uunissa kunnes voi sulaa. Lisää valkoviini ja lado vuokaan kääryleet. Paista noin tunti ja valuta välillä paistoliemellä (noin 4-5 kertaa).