4.9.2010

Sadonkorjuu vol II




Hihii, mulla oli hyvin samanhenkisiä ajatuksia tänään, toisin astetta vähemmän hienostuneita. Halusin tehdä jotain

a) kaikessa rauhassa
b) sienistä
c) italialaista
d) syksyistä.

Niinpä tein herkkusieni-vuohenjuustopizzaa (en päässyt torille asti ostoksille) ja omppupaistosta. Erikoista tässä on lähinnä se, että tein ne ihan vain itselleni! En muista, millon olisin tätä ennen tehnyt jotain kunnon ruokaa ihan vain itseäni varten.

Motivaattorina toimi ruokablogileffa Julie & Julia, jonka katsoin eilen. Siinä ruokabloggaaja Julie pohti paljon sitä, miten ruoanlaitto on tapa rentoutua ja toteuttaa itseään. Jäin miettimään, olenko itse enemmän lohtukokkaaja vai lohtusyöjä. Pääsin testaamaan asiaa tänään, kun olin kotona kipeän koiran kanssa samaan aikaan kun Tampereella olisi ollut kiva Monsters of pop -tapahtuma. Aluksi ajattelin hakea take awayta ja jonkun hömppäleffan (kuten tein eilenkin).

Huomasin kuitenkin, että paljon kivempaa ja lohduttavampaa oli puuhailla itse keittiössä. Ja kun olin yksin, sain tehdä kaiken niin rauhassa kuin halusin. Tiedän, että mun hidas tapa pilkkoa ja paistaa ja kaulita saattaa tuskastuttaa tehokkaampia tai nälkäisempiä kokkeja. Nyt oli tosi rentouttavaa

a) tehdä taikina italialaiseen tyyliin ja antaa sen kohota monta tuntia, vaikka on kauhea nälkä
b) pilkkoa sienet ihan pieneksi ja paistaa ne pannulla, vaikka ne kypsyisi uunissakin
c) pusertamisen sijaan pilkkoa valkosipulinkynsi ja paistaa se erikseen pannulla
d) asetella kaikki täytteet symmetrisesti pizzan päälle.


Silti oikea vastaus: olen lohtusyöjä. Ja jopa vielä hitaampi syömään kuin tekemään ruokaa.

/A

4 kommenttia:

  1. Ihanaa tuo, miten jaksat pilkkoa pieniksi kaikki! Tein tänään pojille ruuaksi Burgundin pataa ja ajattelin, miten mukava tehdä ruokaa, johon saa heittää kaikki aineet isoina paloina; kyllä ne uunissa kolmessa tunnissa pieneni! (Tässä asiassa voi sanoa, että polvi tytöstä paranee!)

    VastaaPoista
  2. Mulle tuo pilkkominen on ihan terapiaa ;) Hauskaa, siinä leffassa tehtiin koko ajan burgundinpataa! Olisin oikeasti itsekin halunnut tehdä jotain leffassa näytettyä ranskalaista ruokaa, mutta en ehtinyt valmistautua ennen kauppaan menoa. Ja ehkä burgundinpata olis vähän liioittelua yhdelle hengelle :D /A

    VastaaPoista
  3. Mullakin oli viikonloppuna kaikkia vähän melankolisia asioita mielessä ja huomasin, että ruoanlaittaminen auttoi ajattelemaan jotain muuta! Edullista terapiaa.
    /E

    VastaaPoista
  4. Laitan vielä reseptin, ettei mun tarvi joka kerta googlata erikseen:

    Pizzapohja

    2,5 dl vettä
    1 rkl sokeria
    1 tl suolaa
    25 g hiivaa
    7-8 dl jauhoja
    0,5 dl oliiviöljyä

    Sekoita kädenlämpöiseen veteen sokeri ja suola. Lisää hiiva ja sekoita kunnes hiiva liukenee. Laita kuusi desiä jauhoja laakeaan astiaan ja kaiva jauhojen keskelle kuoppa. Vaivaa taikinaa ja lisää aina vähän haaleaa vettä kunnes taikina on tasaista ja pehmeää. Lisää oliiviöljy ja vaivaa vielä hetki.

    Anna taikinan kohota lämpimässä vedottomassa paikassa vähintään tunti, mielellään 4 tuntia.

    Kauli valmis taikina kahdeksi pyöreäksi pizzaksi. Levitä kastike pizzapohjalle tasaisesti lusikalla. Asettele päälle täytteet. Paista 250-asteisessa uunissa kunnes juusto on sulanut ja pizzan reunat ovat saaneet väriä.

    VastaaPoista