Onneksi ei vielä ole talvi

Viikonloppuna käytiin T:n vanhempien mökillä, nyt kun vielä ehti. Kuljettiin metsässä nenä kiinni maassa eikä tajuttu, että metsä oli täynnä hirvimiehiä. Onneksi ei käynyt kalpaten.




Mutta se on ihmeellistä, kuinka hyvältä kaikki ruoat maistuu aina mökillä*, mikä siinä on? Meinasin alkaa itkeä, kun syötiin perjantaina nälkäisinä kauraleipää voilla.

* Tosin joku voisi huomauttaa, että kylläpä se ruoka näkyy muutenkin maistuvan, ei siihen mitään mökkiä tarvita. Mutta siellä maistuu erityisen hyvältä.





Suppilovahveropiirakka

Rahkavoitakina:
250 g maitorahkaa
250 g voita tai margariinia
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Nypi rasva, jauhot ja leivinjauhe. Lisää maitorahka. Sekoita tasaiseksi, vältä vaivaamista. Huom! Tästä taikinasta tulee tuplasti niin paljon kuin tarvitaan yhteen piirakkaan, joten tee kaksi!

Sienitäyte:
150 g suppilovahveroita
250 g sipulia
125 g maitorahkaa
1 dl kuohukermaa
2 kananmunaa
2 tl soijakastiketta
0,5 tl suolaa
ripaus mustapippuria
1,5 tl timjamia
0,5 dl hienonnettua persiljaa

Hienonna sienet ja sipulit. Ruskista ne voissa ja anna jäähtyä. Sekoita rahkaan jäähtynyt sienisipuliseos ja muut aineet. Kaada täyte vuokaan. Paista piirakkaa uunin alimmalla tasolla 200 asteessa noin 25 minuuttia tai kunnes se on kypsä.

Pyttäripäivä

Tunnustus: olen hirveän huono syömään ruoanjämiä, kun uutena päivänä mielessä pyörii aina uudet herkut.

Eilen tein kasvispyttärin perjantain ruoasta jäljelle jääneestä mozzarellasta, sunnuntaina jääneestä perunasta ja suppilovahverokeiton kasvissekoituksesta (jota tein vähän enemmän kuin ohje käski). Eli perunaa + sipulia + porkkanasiivuja + kukkakaalia + suppiksia + mozzarellaa + persiljaa + timjamia + suolaa, voita & mustapippuria. Perushyvää!
/E

Se kuuluisa sieni-ilta

Tykkäsin kovasti Vivi-Ann Sjögrenin ruokajutuista Hesarin Kuukausiliitteessä, mutta toisaalta nykyään Kuukausiliitteen ohjeet tulee repäistyä entistä useammin irti. Kokkipariskunta Peppi Aralehdon ja Ari Ruohon ruoat ovat kivan simppeleitä, mutta silti tarpeeksi mutkikkaita.


Näitä marinoituja suppiksia ja tätä ihanaa keittoa me tehtiin Annen kanssa sieni-iltana, jota muistellaan vieläkin. Sen piti olla "rauhallinen" koti-ilta, mutta sienet ja useampi pullo punaviiniä johtivat meidät Punavuoren baareihin. Ilta päättyi tietenkin itkutilitykseen. Ok, sienet taisivat olla syyttömiä tapahtumakulussa, osoittelisin ennemminkin niitä ruoan kanssa nautittuja viinilasillisia.

Alkupalaksi oli salaattia, vuohenjuustoa ja marinoituja suppilovahveroita.

Marinoidut suppilovahverot
(tarjoa esimerkiksi pannulla paistetun friteeratun vuohenjuuston kanssa)

2 l suppilovahveroita
2 dl sokeria
2 dl väkiviinaetikkaa
4 dl vettä
3 maustepippuria
1 laakerinlehti
2 neilikkaa

Lisää veteen mausteet ja kiehauta. Pane joukkoon puhdis­tetut sienet ja anna kiehua minuutti. Jäähdytä. Marinoidut sienet säilyvät kylmässä useita ­kuukausia.

Ohje oli Kuukausiliitteestä. Siinä sienet tarjoillaan friteeratun vuohenjuuston kanssa, mutta meidän kärsivällisyys ei riittänyt friteeramiseen. Hyvältä maistui paistetun vuohenjuustonkin kanssa.

Pääruoaksi myöskin Kuukausiliitteen ohjeella keittoa:

Suppilovahverokeitto rapeilla vihanneksilla

1 sipuli
1 rkl voita
300 g tai 1/2 l suppilovahveroita
2 rkl vehnäjauhoja
5 dl kana- tai kasvislientä
2 dl kuohukermaa
1/2 dl sherryä
1 timjaminoksa
suolaa
mustapippuria

Vihannekset:

1 dl suppilovahveroita
3 cm:n pala porkkanaa
2 minipunasipulia tai 3 cm:n pala tavallista
1 kukkakaalin nuppu
1 rkl tuoretta maissia
1 timjaminoksa
1 rkl voita
suolaa
mustapippuria

1) Pilko sipuli. Sulata voi kattilassa, lisää sipulisilppu ja kuullota. Lisää joukkoon putsatut suppilovahverot ja kuullota sieniä hetki. Ripottele päälle vehnäjauhoa ja pyörittele seosta pannulla muutama minuutti niin, että jauhot kypsyvät. Kaada päälle kana- tai kasvisliemi vähitellen. Lisää ­timjaminoksa ja anna keiton porista 10 minuuttia.

2) Soseuta keitto sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa ja kaada takaisin kattilaan. Lisää joukkoon kerma ja kiehauta.

3) Mausta suolalla ja pippurilla ja viimeistele keitto sherryllä.

4) Valmista vihannekset. Leikkaa porkkanasta läpikuultavia lastuja. Kuori sipulit ja leikkaa renkaiksi. Viipaloi kukkakaalinnuppu ohuiksi lastuiksi.

5) Paista sienet voissa pannulla kullanruskeiksi. Lisää maissi ja punasipulit. Pyörittele pannulla sen aikaa, että vihannekset lämpenevät.

6) Mausta suolalla ja pippurilla. Ota paistinpannu hellalta ja lisää joukkoon vihannekset. Nypi joukkoon timjaminoksa.

7) Asettele lusikallinen vihannes-sienisalaattia lautaselle ja kaada kuumaa keittoa päälle.

E

Kun mikään muu ei maistu miltään

Sellaisiin päiviin on vain yksi mahdollinen ruokaratkaisu: thai-ruoka. Se maistuu aina joltakin. Yleensä hyvältä.

Ohje löytyy meidän blogista.
/E&A

Sienimettällä

Eräänä lauantaina Nuuksion erämaassa (kuten kuulemma eräs helsinkiläinen metsää kuvasi) meillä oli hyvät sienisilmät.


Silti parasta sienestämisessä on hyvät eväät (kahvia, leipää ja dominokeksejä, tietty).





Nyt meillä on monta purkillista suppilovahveroita ja mustatorvisieniä. /E

Maito on uusi musta eli vielä kerran Tampere

Sen jälkeen, kun muutin pois Tampereelta, on tapahtunut paljon hyvää. Enkä tarkoita nyt henkilökohtaista elämääni, vaan Tampereen ruokapiirejä. (Noiden kaden lauseen välissä muistutin itseäni: Anni, tämä ei ole niitä blogeja.)

Kun kävin ekan kerran muuton jälkeen Tampereella, siellä oli auennut ihana Maitokauppa Armas – ja kyseisenä viikonloppuna oli keskustaan pusattu pariksi viikoksi ranskalainen ruokatori. Miettikää: sanat tori ja Tampere samassa lauseessa ilman viittauksia mustaan! Ihmiset jonotti patonkeja ja sanoi Merci, kun ne sai tiskiltä juuston! (Edellisellä kerralla, kun kävin Tampereella torilla, näin samalla reissulla sekä Jonne Aaronin että Dave Lindholmin.)

Joka tapauksessa Armas on loistava paikka, vaikka toki melko tyyris. Ternimaidon ja maitotuotteiden lisäksi myynnissä vaikka mitä: juureksia, tomaatteja, salaatteja, munia, leipää ja jäätelöä. Tarjonta vaihtelee sesongin ja päivän mukaan. Itse ostin ihanaa mustikkajogurttia.

Viime vierailulla sain myös vihdoin tsekattua toisen loistoputiikin, Lähiruokapuoti Lempin. Jos asuisin Tampereella, hakisin sieltä joskus luomulihaa. Ensi kerralla voisi melkein tsekata Rautatienkadun Smoothie Studion.

/A

"Tehdäänkö vähän isompi satsi niin riittää huomisellekin"

Ajatus on hyvä, mutta se ei vaan koskaan toimi. Ainakaan silloin, kun tehdään ruokaa rakkaiden A:n & M:n kanssa. Eilen me syötiin koko kattilallinen lohiseljankaa (kuulin myös katkeria kommentteja liian pieniksi mitoitetuista ohjeista). Omenaherkusta ei ehditty edes ottaa kuvaa, se syötiin nopeammin kuin Maryn maine musteni Downtown Abbeyssa.
Ja täytyy vielä korostaa, että tämä seljanka oli ihan uskomattoman hyvää, suosittelen kokeilemaan!

Lohiseljanka

1 porkkana
kaalia (en tiedä, paljoko laitettiin)
muutama pieni peruna
1 pieni sipuli
1 valkosipulin kynsi
2 rkl tomaattipyreetä
1 rkl öljyä
5 dl kalalientä (tai vähän enemmän)
200 g lohta
tilliä
oliivia viipaleina
suolakurkkuja

+ smetanaa

1) Leikkaa lohi palasiksi, mausta suolalla. Anna maustua hetki.
2) Kuutioi kasvikset yms. Kuumenna hetki pannulla, lisää tomaatipyree. Kaada kalaliemi kattilaan ja keitä kasvikset kypsiksi. Lisää lohipalat ja keitä hiljalleen pari minuuttia.
3) Mausta keitto sitruunalla, suolalla ja pippurilla. Lisää valmiiseen keittoon viipaloidut oliivit ja silputut suolakurkut. Anna makujen tekeytyä hetki. Tarjoa smetanan kanssa.