"Syksyllä syödään pelkästään näitä"

Nämä pienet sienipiiraat herättivät sellaisia ylisanoja Suomenlinna-viikonloppuna, etten oikein vieläkään tiedä, oliko kyseessä ironinen reaktio, yritys boostata leipojan itsetuntoa vai onnistuneet piiraat.

Sen tiedän, että kyseessä oli päivän ainoa retkieväs, eli ruokailijat olivat nälkäisiä. Hyvin nälkäisiä. Se saattoi vaikuttaa menekkiin.

Joka tapauksessa piiraiden teko kesti noin 20 minuttia (+ paistoaika), eli kyseessä on mainio pikaruoka. Jos siis on ollut niin reipas, että on käynyt viime vuonna sienessä ja kuivattanut hurjasti suppilovahveroita. Itse en niin tehnyt, mutta onneksi sisko lahjoitti aika paljon kuivattamiaan sieniä.

Pikkuiset suppilovahveropiiraat eväsretkelle

Pohja:

3 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa


125 g margariinia

200 g rahkaa

Täyte:

1 sipuli

pari kourallista kuivattuja suppilovahveroita

runsaasti tuoretta persiljaa ja ruohosipulia

mustapippuria

nokkossuolaa

200 g pehmeää vuohenjuustoa

200 g kermaviiliä

emmentaljuustoa raasteena

Sekoita vehnäjauhot ja suola. Nypi joukkoon voi ja kääntelee sekaan rahka. Anna jähmettyä hetki. Painele folio- tai silikonivuokien pohjalle (noin 15 kpl).

Laita suppilovahverot veteen likomaan. Pilko sipuli ja paista sitä pannulla öljyssä. Lisää tuoreet yrtit ja liotetut sienet. Ota pannu pois levyltä. Lisää vuohenjuusto ja kermaviili sekä loput mausteet. Kaada täyte vuokiin ja ripottele pinnalle emmental-juustoa.

Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.

/A

Ennen sadonkorjuuta - eli mitä tehdä viimevuotisista mansikoista ja sienistä

Hihii, nyt on sormissa tunne, jonka voi tuntea vain kerran vuodessa: silloin, kun on pakastanut viiden kilon laatikollisen mansikoita ja sormenpäät ovat ihan hellänä hedelmähapoista (tai mistä lie)!

Tänään oli siis vihdoin se päivä. Sitä ennen piti kuitenkin hoitaa jokavuotinen urakka: syödä pois viimeiset rasialliset viimevuotisia. (Onneksi niitä oli vain kaksi. Asiassa auttoi se, että unohdin viime syksynä kaikki pakasteeni siskon luo. Kiitti avusta!)


Mansikoista on yllättävän vaikea keksiä mitään kiinnostavaa jälkiruokaa. Kiisseli oli poissa laskuista, eikä raparperiakaan ollut kaveriksi piirakkaan. Onneksi mukana oli kekseliäs pikkuveli, joka ehdotti, että käytetään täytteeseen ikkunalaudalla kasvavaa chiliä.


Sen sijaan E:n keräämien ja kuivattamien suppilovahveroiden hävittäminen ei ollut ollenkaan yhtä ikävä tehtävä. Ihanaa, kun niitä sai kerrankin laittaa yhden ylimääräisen kourallisen. 


Sienirisotto


5 dl risottoriisiä


2 dl valkoviiniä


2 tuoretta sipulia varsineen


2 dl jokirapujen lientä (jäänyt edelliseltä päivältä)


2 valkosipulinkynttä


3 kourallista kuivattuja suppilovahveroita


2 tl nokkossuolaa


2 rkl valkoista balsamicoa


0,5 sitruunan mehu


2 dl kermaa


2 dl silputtuja yrttejä: persiljaa, ruohosipulia jne.


Parmesan-juustoa


Laita sienet likoamaan veteen. Paista sipulia pannulla, lisää valkosipulit ja sen jälkeen riisit. Älä anna riisien palaa. Lisää valkoviiniä, ja sen keityttyä kasaan rapulientä. Lisää yrttejä, suolaa, balsamicoa ja nesteitä, kunnes maku tyydyttää. Puserra sekaan sitruunamehua ja lisää lopuksi kerma.
 Tarjoa parmesanin kanssa.




Chili-mansikkapiiraat


Pohja:


4,5 dl vehnäjauhoja


1,25 dl ruokosokeria


0,5 tl suolaa


150 g voita


2 dl rahkaa


Täyte:


1 dl vettä


2 pientä pakasterasiallista mansikoita


1,5 dl ruokosokeria


0,5 dl perunajauhoja


0,5 limen mehu


1 pieni punainen chili


Sekoita keskenään jauhot, sokeri ja suola. Nypi voi ja jauhot sekaisin ja lisää rahka. Laita taikina tunniksi jääkaappiin.


Valmista täyte. Poista chilistä siemenet ja silppua se mahdollisimman pieneksi. Sekoita perunajauhot veteen kattilassa. Lisää sokeri, silputtu chili, limemehu ja mansikat. Lämmitä kiisseliä kunnes siitä tulee paksua. Anna jäähtyä.


Kauli jauhotetulla alustalla taikinasta litteä levy. Painele siitä lasilla tai mukilla pyöreitä kappaleita, jotka yltävät muffinssivuoan pohjalle ja reunoille. Halutessasi leikkaa niihin kuvioita. Painele kappaleet silikonisten muffinsivuokien (tai kertakäyttövuokien) pohjille. Lisää pari lusikallista täytettä. Kauli taikina uudelleen ja leikkaa siitä hieman pinenemmällä lasilla kannet. Nosta kannet piiraiden päälle ja nipistele reunat kiinni.


Paista 180 asteessa noin tunti. Koristele tomusokerilla. (Meillä ekat piiraat poksahteli uunissa liian korkean lämpötilan takia, siksi suosittelen maltillista lämpötilaa.)

Jos taikinaa jää, se kannattaa pakastaa tai laittaa jääkaappiin - esimerkiksi omenahillon avulla siitä saa hetkessä tehtyä pari pikkuista omenapiirasta! 

/A

Löytö leipätiskiltä

Ostettiin Helsingin keskustan Sokoksen S-Marketista Ullan Pakarin ruissämpylöitä. Meni päivä, ja ostettiin Ullan Pakarin kaurasämpylöitä. Ja vehnäsämpylöitä.

Ihan parasta leipää aikoihin! Mieletön sitko, ihana rapea kuori.

Lisäksi leivät ovat lisäaineettomia, ne on leivottu muotoonsa käsin ja paistettu kiviarinauunissa.

Näitä saa myös Stockalta, Kampin K-kaupasta ja aika monesta muusta paikasta. Kokeilkaahan.

/A

Vihreä lasagne

Kesäruokaan kuuluu hyvin olennaisesti kaksi asiaa: tuoreet kasvikset ja helppous.

Tehtiin veljen kanssa lasagnea noille, jotka oli tämän viikon töissä. Tätä lasagnea helpotti merkittävästi se, että siihen ei tule ollenkaan valkokastiketta.


Avokadolasagne

Tomaattikastike:
200 g tomaattipyreetä
Rasiallinen kirsikkatomaatteja
1 iso sipuli tai pari tuoretta sipulia
2 valkosipulinkynttä
Mustapippuria
Tuoretta oreganoa, basilikaa, persiljaa ja ruohosipulia
2 rkl tummaa balsamicoa
Nokkossuolaa
300 g mascarpone-juustoa

Avokadokastike:

2-3 avokadoa
1/2 sitruunan mehu
Mustapippuria
Nokkossuolaa

Lisäksi pinaattilasagnelevyjä ja parmesania.

Tee ensin tomaattikastike. Paista sipulit, lisää tuoreet tomaatit, silputut valkosipulit, tomaattipyree ja paljon tuoreita yrttejä. Mausta ja anna makujen syventyä pannulla. Tee vuoan ensimmäinen kerros tomaattikastikkeesta. Levitä päälle lasagnelevyt.

Sekoita loppuun tomaattikastikkeeseen mascarpone ja lisää mausteita.

Muussaa kuoritut avokadot, lisää sitruunamehu ja mausteet. Levitä avokadotäyte lasagnelevyjen päälle. Laita päälle lasagnelevyjä (teimme hyvin väljän kerroksen murskaamalla levyt pienemmiksi paloiksi). Levitä sen päälle tomaatti-mascarpone-täyte.

Murustele päälle parmesania.

Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia tai kunnes pinta on rapsakka.



Tämä lasagne on tosi kuiva ja rapea ja sen maut ovat hyvin tiiviit. En suosittele niille, jotka pitävät mehukkaasta lasagnesta, jossa juusto venyy ja tomaattikastike valuu. Seuralaiseksi sopii raikas retiisisalaatti. Serkku leikkasi retiisi- ja kurkkukruunut!


/A

Mitä minttua?

Kuukauden paras sijoitus: ostin Stockalta ihanan rehevän mintun, josta on riittänyt jo ainakin neljään ruokalajiin. Yhtenä iltana haaveiltiin mojitoista, mutta juuston ja herkkujen ystävinä päädyttiinkin tekemään mojitonmakuinen juustokakku!

Mojito-juustokakku

Pohja:

180 g kaurakeksejä

65 g voisulaa

(loraus tummaa rommia)

Täyte:

1,5 dl ruokosokeria

1 dl vettä

tuoretta minttua

3 limeä

6 rkl vaaleaa rommia

4 liivatelehteä

3 tl vaniljasokeria

200 g Philadelphia-juustoa

1 dl rahkaa

2 dl kuohukermaa

Sulata voi ja hakkaa keksit murusiksi muovipussin sisällä. Kaada voisula keksimurskan joukkoon, lorauta halutessasi joukkoon hieman tummaa rommia ja painele irtovuoan pohjalle.

Liuota kattilassa sokeri veteen ja lisää sen jälkeen kolmen limen mehut. Kiehauta ja laita levy pienemmälle. Lisää mintunlehdet ja rommi. Sokerin täytyy olla täysin liuennut, kun rommi lisätään. Kannattaa maistella liemen vahvuutta ja lisätä rommia vähän kerrallaan oman maun mukaan. (Pistävänmakuista halpisrommia en laittaisi muutamaa lusikallista enempää.)

Laita liivatelehdet kylmään veteen.

Tee samalla juustotäyte. Vatkaa kerma ja kääntele kaikki ainekset yhteen.

Nouki mintunlehdet pois. Liuota liivatelehdet ei liian kuumaan vesi-rommiseokseen. Kaada seos ohuena norona juustotäytteeseen ja sekoita samalla. Kaada täyte pohjan päälle. Kelmuta ja jätä jääkaappiin jähmettymään vähintään kolmeksi tunniksi, mielellään vuorokaudeksi.

Kaveriksi ostin vihreää Mojito-teetä The Ounce -teekaupasta. En ole koskaan ajatellut, että juustokakku voi olla raaka. Tämän kakun kanssa huomattiin, että maut olivat kypsyneet tasapainoisiksi vasta seuraavana päivänä. Ekana päivänä maistui limejuustokakulta, toisena päivänä Mojitolta. Mmmmmm.

/A

Kappas vain, minttu sekä mustikka

Poimin mökillä kesän ensimmäiset mustikat (tai no, poimin kaksi kourallista ja äiti poimi loput) ja tein niistä tänään piirakan. Oon viimeaikoina tykästynyt jenkkityylisiin piiraisiin, joissa on kansi ja sopivasti suolaa taikinassa. Marjapiiraisiin on kiva keittää kiisselitäyte, sillä siitä tulee sopivan mehevä (+ pienempi määrä marjoja riittää)!

Tähän piirakkaan silppusin mausteeksi minttua. Lopputulos oli tosi raikas!

Minttu-mustikkapiirakka

Pohja:

4,5 dl vehnäjauhoja


1 dl sokeria


0,5 tl suolaa


150 g voita


0,5 dl vettä 

Täyte:

pieni pakasterasiallinen mustikkaa (tai enemmän, jos on!)

1,5 dl sokeria

1 dl vettä

0,5 dl perunajauhoja

1 tl vaniljasokeria

tuoretta minttua (itse silppusin noin 20 lehteä ja se jo oikeasti maistui!)

Sekoita keskenään vehnäjauhot, sokeri ja suola. Nypi voi ja jauhot sekaisin ja lisää joukkoon nopeasti sekoittaen vesi (ja seuraavalla kerralla kokeilen myös kananmunaa, nyt ei ollut). Laita taikina jääkaappiin vähintään tunniksi tai pakkaseen pariksikymmeneksi minuutiksi.

Valmista täyte. Sekoita perunajauhot veteen kattilassa ja lisää sokeri ja lopuksi mustikat. Lämmitä kiisseliä liedellä kunnes se on paksua. Anna kiisselin jäähtyä.

Kauli jauhotetulla alustalla puolikkaasta taikinasta pohjaa isompi  levy ja nosta se vuoan pohjalle. Lisää päälle kiisseli. Tee toisesta puolikkaasta taikinakansi (siihen voi leikata veitsellä kuvioita). Kauli se leivinpaperin päällä ja nosta kiisselin päälle. Tasoita reunat.

Paista noin 40 minuuttia 200-asteisen uunin alatasolla ja koristele tomusokerilla.

/A

Kasta se soijaan

(Pahoittelen näitä lihaisia aiheita, mutta seuraavan voi varmasti toteuttaa myös tofun kanssa!)

Vietettiin neljä päivää mökillä jatkuvan ukkosmyrskyn keskellä. Aika kului, kun luettiin mökin vieraskirjaa, pengottiin vintin vanhoja Carmen Mäkinen -aiheisia piirustuksia ja suunniteltiin seuraavaa ruokaa.

Tämä helppo thai-vaikutteinen grillaus onnistui hyvin. Kaikki ainekset löytyi paikallisesta minikaupasta, eikä käytetty ollenkaan kuivamausteita.

1. Tehtiin marinadi jo edellisenä päivänä. Siihen tuli minitölkki tomaattipyrettä, kaksi ruokalusikallista turkkilaista jogurttia, peukalonkokoinen pätkä inkivääriä silputtuna, valkosipulinkynsi, puolikkaan sitruunan mehu ja lopuksi niin paljon soijaa, että marinadi muuttuu pilaantuneen ketsupin näköiseksi (ikävä mielikuva, mutta siltä se näytti!) Pyörittele possun ulkofileet marinadissa ja jätä jääkaappiin maustumaan vuorokaudeksi.

2. Seuraavana päivänä tehtiin sieninyytit. Aluksi paahdettiin seesaminsiemeniä öljyttömällä pannulla. Siirrettiin ne lautaselle odottamaan. Poistettiin isojen herkkusienien jalat ja pilkottiin ne. Paistettiin pannulla sienikuutiot, kevätsipulia, tuoretta inkivääriä ja valkosipulinkynsi. Maustettiin soijalla ja lisättiin lopuksi kourallinen seesaminsiemeniä. Täytettiin sienet, ripoteltiin päälle seesaminsiemeniä ja käärittiin folioon.

3. Sitten tehtiin riisi. Paistettiin sitä varten pannulla kevätsipulia ja inkivääriä. Keitettiin pitkäjyväistä riisiä. Osa keittovedestä korvattiin ananasmehulla. Nosteltiin lähes kypsä riisi pannulle ja paisettiin siihen kiva pinta. Lisättiin puolikkaan sitruunan mehu ja – yllätys yllätys, soijaa.

4. Grillattiin sienet, ananasrenkaat (paikallisessa M-marketissa ei ollut tuoretta) ja lihat. Marinadi ei jäänyt pahasti kiinni grilliin, joten sitä ei tarvinut edes pyyhkiä pois. Lopuksi pyöriteltiin kypsät lihat paahdetuissa seesaminsiemenissä.

/A

What a Feeling

Pikkuveljellä oli vähän heikko olo, ja kehiteltiin siksi täydellistä darrasalaattia. Siinä piti olla jotain raikasta, jotain täyttävää ja jotain hyvin suolaista. Se piti myös saada tehtyä ilman kauppareissua, koska oli nälkä.

Tehtiin näin: Paistettiin saksilla silputtua pekonia rapsakaksi, ja nostettiin ne talouspaperin päälle odottamaan. 

Kaadettiin ylimääräiset rasvat pois ja paistettiin pannulla silputtuja aurinkokuivattuja tomaatteja ja paloiteltu kevätsipuli varsineen. Lisättiin pannulle vettä, ja sen alettua kiehua lisättiin saman verran couscousia. Maustettiin (mm. garam masalalla ja tuoreilla yrteillä).

Lopuksi tehtiin pannulla vielä jogurttikastike. Nosteltiin turkkilaista jogurttia kuumalle pannulle ja lisättiin minttua ja ruohosipulia. Mausteet täytyy lisätä heti, sillä jogurtti ei saa kiehua. Kastike on valmis heti kun jogurtti on lötkistynyt.

Revittiin lautaselle rapsakkaa (tärkeää!) salaattia, nostettiin päälle couscous, pekonisilppua ja kastiketta. 

Tuossa ylemmässä kuvassa on lavastettu annos. Oikeasti laulettiin Flashdancea, katsottiin Gentlemen Broncos ja syötiin jotain tällaista:

/A&V

Kun on tarpeeksi iso, saa leikkiä ruoalla

Eilen kaivelin reseptiarkistoa (sitä paperista, jota en ole järjestellyt yhtä hienosti kuin eräs ystäväni juuri äitiyslomalla) ja löysin reseptin, jonka olen ottanut jo monta vuotta sitten irti Tiede-lehdestä. Gazpacho! Se on yksi mun ikuinen kesäherkku, mutta tällä kertaa kyse ei ollut ihan tavallisesta gazpachosta, vaan MANSIKKAgazpachosta. Idea on se, että tomaatti korvataan tässä kylmässä keitossa kokonaan mansikoilla. Maut ovat niin samantyylisiä, että makuaisti saattaa jopa vähän hämääntyä (olisi ollut kiva maistaa tätä sillä tavalla, etten olisi tiennyt raaka-aineista!).

Kaveriksi tehtiin M:n kanssa mun uudesta, ihanasta Vegestan-keittokirjasta Pinaatti-aprikoosi-bulgursalaattia. Se oli tosi kiva salaatti, kun omenamehu toi vähän makeutta. Ja juomaksi vissy-lime-minttu-ruokosokerijuomaa. Oi kesäpäivät!

Mansikkagazpacho

1 l mansikoita
1 punainen paprika
1 punasipuli
1/2 dl oliiviöljyä
2-3 rkl balsami- tai sherryviinietikkaa
1 rkl suolaa (ohje sanoo näin, mutta 1 kokonainen mittaruokalusikka voi kyllä olla vähän liikaa, kannattaa siis maistaa itse)
pari lehteä korianteria, mutta varovaisesti, ettei maku tunge läpi
valkopippuria

Pilko raaka-aineet kattilaan (käsittääkseni tässä vaiheessa myös oliiviöljy, vaikkei siitä reseptissä mainuttukaan), lisää suola. Lämmitä seosta varovaisesti (noin 50 asteessa) 10 minuuttia. Soseuta ja jäähdytä. Tarkista maku, lisää tarvittaessa sokeria, etikkaa, suola ja pippuria.

Pinaatti-aprikoosi-bulgursalaatti

100 g kuivattuja aprikooseja paloina
300 g bulguria
4 dl kasvislientä
3 dl omenamehua
150 g pinaattia
1 porkkana
1 pieni punasipuli
4 rkl oliiviöljyä
2 rkl limettimehua ja 1 limetin kuori
1 tl chilihiutaleita
1 tl jeeraa
suolaa ja mustapippuria
100 g suolattomia manteleita / pistaaseja
1 pieni nippu korianteria
kourallinen minttua

Pane aprikoosit likoamaan veteen. Kuumenna uuni 140 asteeseen. Levitä bulgur uunivuokaan, sekoita kasvisliemi ja omenamehu joukkoon. Pane vuoka uuniin 20 minuutiksi, sekoita välillä.

Valmista kasvikset. Revi pinaatti, suikaloi porkkana ja sipuli. Vatkaa öljy, limetinmehu, limetin kuori, chili ja jeera yhteen ja mausta kastike suolalla ja pippurilla. Valuta aprikoosit ja anna bulgurin jäähtyä hetki. Lusikoi bulgurit kulhoon ja sekoita loput ainekset joukkoon. Tarkista maku.
//Huom! Seuraavalla kerralla, kun teen tätä salaattia, lisäisin mukaan ehkä valkoisia isoja papuja. Se kuulostaisi hyvältä yhdistelmältä ja saisi vähän lisäproteiinia.//

Vihdoin aikaa olla*

No moi moi serkku ja muutamat muut, jotka olette kaivanneet eloa tänne blogiin. On ollut vähän häsläystä. Paljon ihmisiä ja eläimiä ja kaikkea muuta, mikä on vienyt aikaa pois Yhdeltä Tärkeimmältä eli ruoalta.

Tajusin eläneeni suurin piirtein viimeiset kaksi kuukautta salaatilla (jonka ainekset ovat aina suurin piirtein samat: salaattia, tomaattia/paprikaa, kevätsipulia, valkoisia papuja/kikherneitä/jotain muita papuja, pastaa/kvinoaa/bulguria/couscousia ja fetaa/vuohenjuustoa + oliiviöljyä, balsamicoa + mustapippuria). Nyt olisi ehkä jo aika maistaa silliä ja uusia perunoita?

Tänään oli kerrankin hetki aikaa olla rauhassa kotona ja pääsin tekemään paahdettua papusekoitusta P:n ohjeella (KIITOS!). Tämä oli hyvä vinkki. Meillä oli monta vanhaksi menevää paprikaa jääkaapissa. Seuralaiseksi tein maustettua riisiä kukkakaalilla ja punajuuri-jogurttikastiketta (eli purkkipunajuuria, turkkilaista jogurttia, fetaa, auringonkukkasiemeniä, suolaa, sokeria + mustapippuria).
 

Papu-paprikasalaatti

tölkki vihreitä tölkkipapuja
3 rkl oliiviöljyä
tölkki kikherneitä
valkosipulin kynsi
7 aurinkokuivattua tomaattia
2 punaista, paahdettua paprikaa (paistoin itse uunissa papujen kanssa, näitä saa kai valmiina kaupastakin, tölkissä siis)
1 rkl viinietikkaa
150 g fetaa

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kaada pavut uunivuokaan, mausta (laitoin suolaa & mustapippuria) ja kaada päälle vähän oliiviöljyä. Paahda uunissa noin 10 minuuttia. Kaada kulhoon kikherneiden kanssa. Sekoita valkosipuli, aurinkokuivatut tomaatit, viinietikka, paprikat ja öljy tehoseikoittimessa. Kaada papujen sekaan ja lisää feta.

* Otsikko on muuten omistettu K:lle, joka just kertoi pikkutyttönä toivoneensa, ettei olis joka päivä harrastuksia. "Kun pitää olla aikaa vain olla". Voi ihanuus, mikä ajatus jo pienenä!