Löytöjä Tammelan torilta ja matkan varrelta

Vähän nolottaa myöntää, että Tampereella yli 5 vuotta asuneena (laskinkohan oikein?) kävin tänään ensimmäistä kertaa aamupäiväkahvilla Tammelan torilla (kyllä, se legendaarinen Tapola-paikka, ei, ei syöty mustaa makkaraa). Oli ihanaa! En tiennyt, että torilla on muiden myyntipöytien lisäksi kirppari. Matkan varrella Osmonpuistossa oli myös naapuruston mummojen pitämä pihakirppis, jossa oli kivoja mummojen vaatteita ja koruja! Tällaisia tarttui mukaan:

1.Kesämekko ja lohileipä
2.Kinkku-muna-juustosämpylä **HUOM: Jonne Aaron söi samanlaisen**










3.Kahvia ja 2 Irwin-kirjaa (ET:n ostoksia)









4.Banaanimunkki ja nahkavyö









/A

Kenraali kurkku ja Peruna Pottunen

Nina Rintalan suunnittelemat postimerkit on innostaneet ainakin kaksi siskosta lähettään kevätpostia. On tietty hauskaa ja oikein jo sinänsä, että tehdään vihannes-aiheisia postimerkkejä. Parsakaalin puolesta! Vielä hauskempaa on, että vihanneksille saa itse liimata silmät ja pupunkorvat. (Myönnetään, että ollaan joskus harjoteltu vastaavantyylisten Herra Perunapäiden tekoa tietokoneelta löytyneellä pelillä.) Postimerkit on siinä mielessä hyvin suunniteltu, että niistä ei oikein millään saa kaksimielisiä. Mikä on tietenkin hyvä.

Kuvassa E:n lähettämä äitienpäiväkirje. Ilmeikkäistä perunoista, parsakaaleista ja kurkuista tuli mieleen sellaiset hassut vihanneskortit, mitä meillä oli lapsena. Ne oli siis (muistaakseni, lapsuuden asiat muistaa aika usein väärässä mittakaavassa) postikortin kokoisia kortteja, joissa oli aina yksi vihanneshahmo, jolla oli nimiä kuten Kenraali Kurkku, Anselmi Ananas ja Patrisia Paprika. No, viimeisestä en ole varma. Muistaako kukaan muu noita? /A

Äitienpäivä vol 2: vähemmän suolaista, enemmän makeaa

Äitienpäivä oli kallistunut sokerijuttujen suuntaan (varmaan juuri siksi, että E oli pois). Käytännössä se tarkoitti mango-banaanilassia, croissanteja, V:n tekemiä suklaa-koristeita ja macaron-leivoksia.





















(Macaron-leivos – pieni makea hampurilainen!)

Myöhemmin syötiin lime-juustokakkua, joka oli koristeltu kiivillä, rypäleillä ja myöhemmin myös suklaakoristeilla. Suklaakoristeet tehtiin sulattamalla tummaa suklaata ja kaatamalla leivinpaperille jäähtymään. Niistä sai muotoiltua hauskan kaarevia laittamalla alle muutaman pullon.

Kakun ohje oli Kinuskikissalta.

Lime-juustokakku

Pohja
180 g Digestive-keksejä
75 g voita tai margariinia

Täyte
5 liivatelehteä
3 dl kermaa
2 valkuaista
300 g maustamatonta tuorejuustoa
¾ dl limettimehua (vajaan 3 limetin mehu)
1 ½ dl sokeria
3 tl vaniljasokeria
2 rkl vettä

Kiille
3 liivatetta
2 ½ dl sokeroitua laimennettua limettimehua (josta limettimehua vajaa ½ dl, sokeria saman verran)
vihreää elintarvikeväriä

Murskaa keksit pussissa ja sekoita sulan rasvan kanssa. Taputtele tiiviisti vuoan pohjalle. Anna jäähtyä ennen kuin lisäät täytteen.
Laita täytteeseen tulevat liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kerma. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja yhdistä kermavaahdon kanssa.
Sekoita tuorejuustoon limettimehu, sokeri ja vaniljasokeri. Kiehauta vesi ja sulata liivatelehdet siihen. Sekoita tuorejuustoseoksen joukkoon. Yhdistä sitten kerma-valkuaisvaahtoon.
Kaada täyte keksipohjan päälle. Tasoita pinta mahdollisimman hyvin. Voit lopuksi hölskytellä vuokaa, mikä tasoittaa pintaa entisestään. Laita sitten hyytymään jääkaappiin n. 3 tunniksi.
Laita kiilteeseen tulevat liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Sekoita limettimehu (myös limettitiiviste käy), sokeri ja vesi sopivan makeaksi mehuksi. Värjää vihreällä elintarvikevärillä. Kiehauta n. ½ dl mehusta ja sulata siihen liivatelehdet. Yhdistä lopun mehun kanssa. Jäähdytä – kiillemehu ei saa olla lämmintä täytteen päälle kaadettaessa. Kaada sitten täytteen päälle lusikan kautta. Siirrä jääkaappiin hyytymään.






Lisättiin kiilteen päälle vielä kiivi- ja rypälerenkaita, lopputulos oli hauska mosaiikki. Kakku oli tosi raikas ja kivaa vaihtelua mango-juustokakulle.

A

Can I have one ananas, please

Snack the Ponyn tasokas kotitalouskoulu opettaa tänään, miten ananas leikataan.

1. Poista ananaksen hattu.

2. Halkaise ananas.

3. Jaa puolikkaat vielä kahteen osaan.

4. Viillä osista pois kovat keskiosat.

4. Leikkaa kuori pois ja paloittele loput.

5. Ta-daa! Valmis! (Me syötiin äitienpäivänä vaniljajätskin kanssa, kun oltiin laiskoja kakun leipojia). /E

Äidit tykkää sosekeitosta (ja minä leipäkoneesta)

Vietettiin äitienpäivää tänä vuonna Pirkkalassa (haleja vaan omallekin äidille - onneks kotona oli muut sisarukset paikkaamassa tilannetta). Äitienpäivälliseksi tehtiin värikästä bataattisosekeittoa ja valkosipulileipää leipäkoneella. Mahtava nostalgiaesine! Leipä höyrysi vielä pöytään nostettaessa ja oli tosi hyvää. Aloin vähän haaveilla omasta leipäkoneesta, joten nyt on pidettävä kirppareilla silmät auki. Tosin meidän miniasuntoon ei välttämättä edes leipäkone mahdu.
/E

Ruokaa grillistä

Kesä!!!!!!! Tänään syötiin kevään ekat grilliherkut (myös uudet perunat, en tosin tiedä minkä maan uutuksia). Ihan niin kesä ei kuitenkaan ollut, että olisi tarennut syödä ulkona. Kauden ekat grillaukset maistuu uskomattoman hyvältä, ja elokuun lopulla maku ei ole enää ollenkaan sama.

Samalla keskusteltiin siitä, voiko itse grillattua ruokaa sanoa grilliruuaksi. Mun mielestä ei; mieleen tulee vain Lyylin grilli ja kaikkien erikoisten isoäiti. /A

Vappupiknikin salat: yksinkertainen ruoka ja asennepallo

Ensimmäinen vappu Helsingissä meinasi alkaa vähän kaoottisesti, kun ilma oli kurja, eikä raitiovaunuja kuulunut pitkän odottelun jälkeen. Parin tunnin ruoka+juomamaratooni piristi, eikä me loppujen lopuksi edes kastuttu Kaivopuistossa! Ainoat ongelmat aiheutti loppujen lopuksi Niinan muumipallo, joka yritti häiriköidä naapurin sikarimiesten vapunviettoa, hävytön.

Tein vapuksi muun muassa hummusta, sataykastiketta, tofu-peruna-currysalaattia, munkkeja (yhdessä Mikon kanssa) ja suolaisia feta-aurinkokuivattu tomaatti -muffinsseja (yhdessä Marjon kanssa - tai Marjo ne kyllä teki, kun mun huomio meni munkkien paistamiseen). Munkkitouhussa olin se neurootikko, joka hankki palopeitteen ja teki hätäsuunnitelman tulipalon varalta. Kaikki meni hyvin, ja munkeistakin tuli superherkkuja. Ensi kerralla kohotan ne hiivan sijaan vissyllä (puhuttiin tästä Päivin kanssa, mutta sitten unohdin koko asian).



Vappupiknikin yksi kohokohta oli se, että näin VIHDOINKIN paljon kohua aiheuttaneen Reetan piknikpallon (kuva alla). Se on kompakti esimerkki ajasta, jolloin ajateltiin, että muovi pelastaa maailman. Kävi myös ilmi, että Tuomaksen äidillä on ihan samanlainen pallero kesämökillä, eikä tästä ole ollut mitään puhetta! Uskomatonta.


Jos ensi vappuna mietin taas, että mitäs ruokaa sitä oikein tekiskään, tässä muistutus itselleni: kaikkein parhaimmailta maistui oikeastaan kaikkein yksinkertaisimmat asiat, kuten Hennan ja Markon salaatti (marinoituja punasipuleita) ja levitteet patongin kanssa.


Nyt katselen bambidokumenttia ja mietin, että pitäis vähän siivota. Katossa killuu Tuomaksen aika pelottava vappupallo (kuva yllä). Kiitos kaikille ihkuille vappu- ja vappuleivontaseuralaisille! Oli ihanan hulvaton vappu.
/E