10.10.2010

Minä ja Jamie

Eilen illalla Stanstedin lentokentällä huomattiin, että meillä on vielä muutama punta jäljellä. Niinpä marssin lehtihyllylle ja ajattelin, että ostanpas jonkun kivan ruokalehden. Kuin sattumalta käteeni osui tämä ihana Jamie-lehti (jota Suomessakin myydään ainakin Akateemisessa) ja kuin sattumalta se maksoi 3.99 puntaa ELI JUURI SEN VERRAN KUIN MULLA OLI PUNTIA JÄLJELLÄ. Uskomatonta, uskon että meidät on Jamie Oliverin kanssa tehty toisillemme.



Jamie on itse asiassa juuri sellainen ruokalehti, jota kaipaisin Suomeenkin (tästä asiasta on avauduttu jo moneen kertaan esimerkiksi Annin ja Päivin kanssa). Glorian Ruoka ja Viini on jotenkin niin korni ja Maku on vähän liian tylsä. Haluaisin juuri tämän tyylisen lehden, joka olisi kiva ulkoasultaan (Jamien paperi on aivan ihanaa!), ruoat kasvispainotteisia eivätkä superstailattuja. Jamie onnistuu tässä ihan täydellisesti, sen lukemisesta tulee hyvä mieli. Ja hyvä mieli on mun mielestä ruokalehdessä tärkeintä. Ainoa harmi ulkomaisissa ruokalehdissä on (hinnan lisäksi) se, etten jaksa ikinä tehdä ruokia, kun mitat pitäisi ensin kääntää meille sopiviksi.




Ihaninta on mun mielestä se, että kuvamaailma ei ole mitenkään fiini. Mukana on välillä ihan tavallisiakin ihmisiä. Mutta ruokakuvat näyttää siltikin siltä, että tekee mieli syödä ne paperilta.


/E

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti