Kesäillan herkku, gazpacho

Juhannuksen jälkeen teki mieli jotakin kevyttä ja helppoa. Nämä kriteerit täytti gazpacho-keitto, josta tulee vielä ah niin ihanasti mieleen kaikki kivat hetket Espanjassa.




Sekoittelin eri ohjeiden pohjalta oman version.

Gazpacho
3 tomaattia
1/2 kurkku
1 punasipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1 punainen paprika
1 punainen chili
noin 7 dl tomaattimehua (tomaatit ei olleet niin mehukkaita, joten lisäsin paljon tomaattimehua)

Nämä ainekset sekoitin sauvasekoittimella. Sitten lisäsin:
1/2 dl oliviiöljyä
1/2 dl valkoista balsamicoa
1/2 sitruunan mehu
rouhittua mustapippuria, suolaa
1/2 tl sokeria

Anna keitoksen "jäähtyä" jääkaapissa parin tunnin verran. Gazpacho kuuluu siis syödä kylmänä. Päälle T paistoi ruisleivän palasia. Suussa maistuu valkosipuli, mutta olipa se herkkua.
/E

Laiskat ruoanlaittajat

Me ei näyttävästi enää tehdä ruokaa ollenkaan, vaan laitetaan tänne kaikkea muuta. Tällä kertaa solvaavia ruokakuvia. Tässä meidän pitkäaikainen suosikki David Shrigley. /E

Rakkaudesta ruokaan - jo vuodesta 1983.

Kotoa löytyi vihko, johon olen aikoinaan piirtänyt haastavan tehtävän. Teemana on kekseliäästi ruoka (!). Tehtävässä pitää yhdistää oikea mies ja aamupala. Muistan vieläkin, että korvakoru-Jari oli mun mielestä näistä kaikkein komein.

Mistähän tämä suuri rakkaus ruokaan oikein kumpuaa? Pienenä meidän barbileikeissäkin oli tärkeää, että barbeilla oli aina eväät mukana, kun lähdettiin vaikka asuntoautoajelulle.

/E

Tapahtuipa kerran ylioppilasjuhlissa...

...että kaksi herkkusuuta saivat vainun voilepäkakuista.

Huippua uusi huippumalli!

Onnea Suomen uusi huippumalli ja kiitos siitä, että saimme seurata sarjaasi sekä syödä sitä katsoessa nämä herkulliset sushit.
/A&E

Älä koske mun kakkuun!

Olipa kerran sunnuntai, ja kaksi siskoa ja yksi serkku halusivat syödä suklaakakkua. Vegaanisen suklaakakun ohje löytyi täältä. Harmi vain 1) kaupasta ei löytynyt raparperisosetta (käytin aprikoosipilttiä) 2) kakkuvuoka oli jäänyt viikonlopun jäljille. Kakku näyttävästi maistui kaikesta epäonnesta huolimatta.

/E

Parasta juuri nyt

1. Ystävät ja kestit
Kuvassa ystävämme karahvi, joka on riemastuttanut läsnäolollaan tämän kevään juhlia. Eilen karahvi ilmestyi salaperäisesti myös Hennan yllätysjuhliin Hämeentielle. Toisessa kuvassa perjantaisen Boys of Summer -illan herkkukakkuja.


2. Punaiset tomaatit
Silloin kun tomaatit ovat halvimmillaan, ne ovat myös parhaimmillaan. Näitä syödessään ihmettelee, mitä järkeä on ostaa talvella tomaatteja, jotka eivät maistu miltään.

3. Kasvistahna
Tämä on meidän tämänhetkinen suosikki. Orgaaninen tahna, joka maistuu vähän maksamakkaralta. Kasvissyöjän maksis!

/E&A

Jalkapalloa herkkusuun makuun

Soho vain vahvistaa asemaansa Tampereen heikohkolla baariruokailun kentällä (tästä on aiemmin ollut puhetta: Tampereelta puuttuu paikkoja, joissa osa seurueesta voi ruokailla, kun osa haluaa vain istua iltaa). Jopa vapun epäonnistuneen etikkasalaatin jälkeen tykkään paikasta!

Soho on niin vannoutunut brittipubi, että olympialaisten jääkiekkofinaalien aikaan paikka oli puolityhjillään, koska siellä ei suostuttu näyttään ratkaisevia pelejä (ja asia muistaakseni ilmoitettiin jotenkin nokkelan-ilkeään sävyyn). Paikassa on myös haalarikielto. OIKEIN! Futiksen MM-kisoihin Soho sen sijaan suhtautuu niin tunteella, että uudisti menunsa afrikkalaishenkiseksi kisojen ajaksi. Oikein sekin! Mua ei tuo jalkapallo niin kiinnosta, mutta ocombo tai ain galaka voisi hyvinkin saada mut ruudun ääreen!

Kuvat Sohon Facebook-ryhmästä. /A

Paras salaatti on kompromissi

Kuten eilen tyttöporukalla Suomen Huippumallia katsoessamme todettiin (ja kuten moni muukin on erinäisillä ruokapalstoilla kirjoittanut!), hyvä salaatti koostuu vastakohdista: jotain makeaa (viinirypäleet on pelastanut monta liian suolaista salaattia) ja jotain tosi suolaista (halloumihimous on selvästikin kesällä kaikilla!), jotain marinoitua (esim. Lidlin halpoja veteen säilöttyjä artisokansydämiä kannattaa marinoida itse maistuvammiksi), paahdettua (yhäkin uuniparsakaalia fiilistellen) tai paistettua (miten ihan tavallisesta sipulista ja talvi-porkkanasta voikin saada niin paljon parempia paistamalla ja maustamalla?) sekä jotain raikasta (oikeanlaatuinen salaatti ja jokin tuore kasvis). Sitten vielä jotain hampaissa rouskuvaa (pähkinät ja siemenet).

Vietiin tämä vastakohtaisuus ET:n kanssa vielä pidemmälle ja tehtiin salaatti, jossa on jotain, mistä tykkää ja jotain, mistä ei pidä. Minä en pidä pekonista ja ET ei pidä hedelmistä ruuissa. Lopputulos oli kierotuneella tavalla hyvä, joten kompromissi-metodia voi kokeilla jatkossa uudestaankin.

Tehtiin Primavera-festarien hienostuneen papaijasalaatin ja Jamie Oliverin pekoni-rucolasalaatin innoittamana:

Pekoni-papaijasalaatti

1 punasipuli
8 pekoniviipaletta
vajaa tölkillinen papaijaa
kourallinen suolapähkinöitä
rapsakkaa salaattia
balsamicoa
oliiviöljyä

Paista pekonit rapeiksi ja siirrä talouspaperin päälle. Lisää pannulle oliiviöljyä ja paista pannulla sipuli, mausta halutessasi. Pyöräytä joukossa myös papaijat ja suolapähkinät. Kasaa pekonit ja paistetut asiat salaatin päälle, mausta balsamicolla. /A

Ps. Tulee aika erikoiset tuntemukset mässäillä samaan aikaan, kun malliohjelmassa sanotaan hoikille tytöille, että "en nyt sano että olet lihava mutta...".