Kookoksenmakuiset Runebergin tortut

Ruoka-aineallergiat vievät monelta ruokalajilta ja leivonnaiselta särmän. Runebergin tortut toimisivat parhaiten mantelin kanssa, browniet pähkinän, ja no, omenapiirakassa olisi aika paljon enemmän järkeä, jos siihen voisi laittaa omenaa.

Nämä Runebergin tortut on tehty ilman mantelia, mutta sen sijaan mukana on muuta särmikästä: kookosta, granaattiomenaa ja rommia. Ja koska Runebergin tortut ovat leivonnaisten pyttipannu, ne voi hyvin tehdä niistä aineksista, mitä kaapista löytyy: piparit voi korvata hapankorpuilla tai korppujauhoilla (kunhan niihin sekoittaa kardemummaa), ja vehnäjauhojen sijaan voi käyttää speltti- ja vehnäjauhojen sekoitusta. Ja ei tarvitse ostaa muotteja - muffinssivuoat toimivat ihan yhtä hyvin.

Runebergin tortut kookoksella ja granaattiomenalla
(noin 12 kpl)

200 g voita
2 dl sokeria
3 munaa
1,5 dl hapankorppu-korppujauhoseosta
1 dl spelttijauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 1/2 dl kookoshiutaleita
1/2 tl suolaa
1/2–2 tl kardemummaa, riippuen pipareiden määrästä

Kostutukseen:
1 dl vettä
2 tl ruokosokeria
1 rkl rommia

Kuorrute:
vadelmahilloa
kuivattua granaattiomenaa

tomusokeria
vettä

Ota munat ja voi huoneenlämpöön hyvissä ajoin. Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa sokeri ja voi. Vatkaa munat joukkoon yksi kerrallaan. Lusikoi kuivat aineet sekaan.
Paista 200-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia ja anna jäähtyä.
Sekoita sokeri vesitilkkaan ja lisää joukkoon rommi. Kostuta tortut.
Sekoita vadelmahilloon granaattiomenaa ja nosta hillosilmät torttujen keskelle. Sekoita tomusokeria tilkkaan vettä ja pyöräytä rengas hillon ympärille.

A

Mun leipä, mun juuri

"Ruisleivän leivontaa ei voi millään ahtaa yhteen päivään. Jos esimerkiksi on ystäviä tulossa kylään, mennään silti leivän ehdoilla."

Näin asian muotoili meidän ruisleipäkurssin vetäjä Seija Halonen Espoon kansalaisopistossa. Oltiin siis molemmat siskokset opettelemassa ruisleivän leivontaa. Aika paljon niksejä siihen liittyikin. Nyt tiedämme, että kulho kannattaa suojata nostatuksen aikana villahuivilla ja että taikinalle pitää antaa ilmaa. Senkin opimme, että sähköuunissa kannattaa tehdä pitkulan mallista ruisleipää, ei pyöreää limppua.

Leivistä tuli ihania. Ja toinen meistä sai jopa Seijalta kehuja taikinaa alustaessaan: "sulla on ihan maatalon emännän elkeet". Tästä se lähtee.

E&A

Sillä onhan sunnuntai, torttupäivä totta kai

Kukaan tämän blogin pitäjistä ei kuulu niihin tyyppeihin, jotka ostavat ensimmäisen torttusatsin jo tammikuun puolivälissä ja pakastavat vielä helmikuun toisella viikolla muutaman, jotta selviää taas vuoden ilman näitä hillosilmiä. Emme siis ole torttufanaatikkoja. Siitä huolimatta pakko muistuttaa, että tänään on ihana mainio päivä leipoa Runebergin torttuja, jotka ehtivät tällä aikataululla mehustua ylihuomista varten.

Tässä helppo resepti, jolla syntyy muffinssimaisia torttuja ihan tavallisista, kaapista löytyvistä raaka-aineista, ja tässä toinen, jossa mukana on spelttiä, soijajogurttia ja intiaanisokeria. Jälkimmäisen koostumus oli hieman mureneva, mutta maku hyvä.

Psst! Kuvan Runebergin tortut ovat Anna Stolzmannin kynästä. Muun muassa Porvoon Design Delistä löytyviä torttutuotteita ostamalla voi tukea Porvoon taidekasvatusta.

Patronasta tulikin mieleen

Puhuttiin tässä yks ilta, mitä kivoja ravintoloita meillä on testaamatta ja mieleen tuli Patrona. Ollaan yritetty saada sinne kaveriporukalla pöytää jo useamman kerran, mutta joka kerralla se on ollut täynnä.
Patronasta tuli taas mieleen, että meksikolainen ruoka on tosi hyvää, mutta mielikuva siitä tuntuu vähän jämähtäneen 90-luvulle. Myönnän et mullekin tulee helposti mieleen lapsuuden lauantait, kuivakat taco-kuoret ja emmental-juustoraaste.

Tein illalla meille quesadilloja, ja maistuivat niin hyviltä, että T hymisi ääneen niitä syödessään. Soseutin lettujen väliin tuollaisen nopean chilikastikkeen omasta päästäni, mutta lettujen väliin voi keksiä jotain muutakin täytettä. Täysjyväletut oli sen verran jämäköitä, että quesadillat pysyivät hyvin kasassa. Helppoa puolivalmista ruokaa!

Quesadillat

(täysjyvä) tortillalettuja
mozzarellaa

väliin:
1 chili
3 tomaattia
ruohosipulia
pieni sipuli
suolaa
mustapippuria

guacamole:
3 avokadoa
tomaatti
sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 ruokalusikkaa kermaviiliä
1/2 lime
tuoretta korianteria
suolaa
ripaus chiliä
mustapippuria

Tee ensin guacamole sekoittamalla ainekset blenderissä. Kermaviili ei oo mitenkään pakollinen, mun guacamole kaipas aavistuksen verran kuohkeutta, noin siitä tuli tosi hyvää. Sekoita chiliainekset blenderissä. Paista quesadillat näin: ota yksi lettu, paista se pannulla miedolla lämmöllä molemmilta puolilta, jotta lämpenee. Asettele väliin chilikastike ja mozzarella, ehkä vähän mustapippuria myllystä.

Taittelussa on kaksi koulukuntaa. Toiset asettelee täytteet koko letulle ja asettaa toisen letun päälle. Mun mielestä helpompi tapa on ottaa lettu, asetella täytteet vain puolikkaalle letulle ja kääntää puolikas lettu täytteiden päälle. Siis niin, että lopputulos on puolikuu. Jos teet jälkimmäisellä tyylillä, leikkaa lopuksi quesadilla kahtia. Jos paistat kokonaisena, leikkaa neljään osaan. Tarjoile guacamolen kanssa.

E

Sunnuntaiaamun makea spelttileipä

Tämä leipäresepti oli löytö. Jos kuulut siihen joukkoon, joka pitää Fazerin myslipuikuloiden makeudesta, mutta ei niinkään siitä teollisesta hiivan mausta, joka tulee puikuloiden mukana, pidät myös tästä. Ihanaa tuoreena, ihan mainiota seuraavana päivänä. Jotain kertonee se, että leivästä oli kadonnut tuon verran ennen, kuin ehdin ottaa kuvan.

Ja sen lisäksi ohje on helppoakin helpompi. Kannattaa kuitenkin tsekata, että leipä on varmasti kypsää ja paistaa vielä vähän matalalla lämmöllä, jos leipä tuntuu liian raa'alta.

Birkkalan tilan spelttileipä

4 dl luonnonjogurttia
1/2 dl hunajaa
1 iso hapokas omena 
1/4 tl suolaa

Sekoita nämä alkuainekset yhteen. Sitten jatka:

1 dl spelttihiutaleita
6 dl puolikarkeita spelttijauhoja
1 tl soodaa
1 dl rusinoita
1 dl seesamin/pellavansiemeniä
1 dl manteleita rouhittuna

Kaada yhteen sekoitetut ainekset leivinpaperilla vuorattuun puolentoista litran vuokaan. Heitä pinnalle kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä. Paista uunin alatasossa 200 asteessa noin 1,5 tuntia.

A&E

Sacherkakku, joka päihitti sen yhden hotellin kakun

Henkilö, joka on viimeksi tänään syönyt Sacher-hotellin kuuluisaa kakkua, totesi tämän olevan parempaa. Kuulemma etenkin kuorrute oli maukkaampaa.

Jee!

Kakku on tehty Olivia-lehden reseptillä.

Sacherkakku

6 kananmunan keltuaista
100 g voita
200 g tummaa suklaata
6 kananmunan valkuaista
1, 5 dl erikoishienoa sokeria
2 dl  vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

Täyte:

300 g aprikoosimarmeladia
2 rkl vettä

Kuorrute:

4 rkl vettä
1,5 dl sokeria
150 g tummaa suklaata

Voitele vuoka ja jauhota se korppujauhoilla. Erottele kananmunan keltuaiset ja valkuaiset toisistaan.
Paloittele voi ja suklaa kattilaan. Kuumenna, kunnes suklaa alkaa sulaa ja ota liedeltä. Sekoita suklaaseos keltuaisten joukkoon.
Vatkaa valkuaiste ja sokeri vaahdoksi. Nostele kolmasosa suklaaseoksen joukkoon.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seos taikinaan. Nostele joukkoon loput valkuaisvaahdosta muovilastan avulla.
Kaada kakkuvuokaan ja paista 175-asteessa 40-45 minuuttia.
Leikkaa pohja kahteen osaan. Notkista aprikoosimarmeladi vedellä ja levitä pohjien päälle. Aseta pohjat hillopuolet vastakkain. Levitä hilloa reunoille ja päälle. Kääri kelmuun. Anna maustua kylmässä vähintään kuusi tuntia.
Valmista kuorrutus mittaamalla kattilaan vesi ja sokeri. Keitä vettä kunnes sokeri sulaa. Nosta liedeltä ja lisää joukkoon suklaa. Sekoita niin, että suklaa sulaa. Levitä kuorrutus heti muovilastalla. Jos kuorrute muuttuu köntiksi, lisää joukkoon kuumaa vettä. Anna jähmettyä pari tuntia huoneenlämmössä.

A

Malesia: ruokamatkaajan paratiisi

Kuten jo aiemmin kävi ilmi, Malesia oli hyvän ruokahalun omaavan reissaajan unelmakohde. Malesialainen ruoka oli ihana sekoitus thaimaalaista, indonesialaista, intialaista ja kiinalaista keittiötä. Syötiin melkein päivittäin rapuja ja ihan joka päivä nuudeleita. Katkaraputahna, inkivääri, soija ja chili olivat aika monen ruokalajin perusta.

Tutuilta saatu vinkki "jos ravintolalla on varaa ostaa muut kuin muoviset tuolit, ruoka on ylihinnoiteltu", piti aika hyvin paikkansa. Halvimmillaan annos maksoi alle kaksi euroa, kalleimmillaan noin 20 euroa. Laatu ei läheskään aina noussut samassa suhteessa hinnan kanssa, mutta toisaalta hintavammissa paikoissa tarjoiltiin olutta ja viiniä. Moni sanoi ottanneensa oman pullon mukaan niihin ravintoloihin, joissa olutta ei tarjoiltu, mutta se tuntui lopulta turhalta, kun pystyi tilaamaan vesimelonimehun tai mangolassin. Reissun halvin ruokailu oli ihan parhaasta päästä, mutta kyseisessä paikassa ei ollut pullovettä eikä edes coca colaa. Tässä muutamia muita huomioita, joita teimme.

1. Kilohinnan perusteella ruokansa hinnoittelevat paikat voivat tulla hyvin kalliiksi.

2. Very spicy on oikeasti todella tulista. Älä haukkaa mitään, mikä on vihreä ja sisältää siemeniä.

3. Kokeile ehdottomasti myös intialaisia ravintoloita.

4. Jos et ymmärrä listaa tai osaa päättää, mitä tilata, tilaa mee mamak. Saat soijaisia nuudeleita kananmunan ja kasvisten kanssa.