29.8.2012
27.8.2012
Joko nyt?
Haa! Tässä kuvassa on kantarelleja. Meidän itse poimimia.
Tarkoittaako se, että on aika...
* tehdä kaalikääryleitä?
* ilmoittautua ehkä viidennen kerran kansalaisopiston venäjän kurssille?
* selailla Sanna Pelliccionin ja Loviisa Kankaan kirjaa Punajuuri?
* miettiä, että Satuhäät ja Neljät häät on oikeastaan ihan hyviä ohjelmia (etenkin jos samalla tehdään yhdessä ruokaa)?
* leikata Hesarista kaikki suppilovahverojutut irti?
* unohtaa kesäiset salaatit ja haaveilla risotosta (hah, aivan kuin en olis salaattia syödessäkin haaveillut kaikenlaisista asioista)?
* miettiä, olisiko syksyllä jotain uutta sarjaa, johon vois koukuttaa itsensä?
* toivoa, ettei kukaan muu löydä MEIDÄN sienipaikkaa? /E
Tarkoittaako se, että on aika...
* tehdä kaalikääryleitä?
* ilmoittautua ehkä viidennen kerran kansalaisopiston venäjän kurssille?
* selailla Sanna Pelliccionin ja Loviisa Kankaan kirjaa Punajuuri?
* miettiä, että Satuhäät ja Neljät häät on oikeastaan ihan hyviä ohjelmia (etenkin jos samalla tehdään yhdessä ruokaa)?
* leikata Hesarista kaikki suppilovahverojutut irti?
* unohtaa kesäiset salaatit ja haaveilla risotosta (hah, aivan kuin en olis salaattia syödessäkin haaveillut kaikenlaisista asioista)?
* miettiä, olisiko syksyllä jotain uutta sarjaa, johon vois koukuttaa itsensä?
* toivoa, ettei kukaan muu löydä MEIDÄN sienipaikkaa? /E
24.8.2012
Ruusun aika
Tämän kirjoituksen kuppikakut syntyivät, kun ikävöin rakasta matkakumppaniani Paulaa. Hän on ruusutyttö (ei sellainen, joka kiertää kapakoita pitkässä hameessa ja myy leikkokukkia rakastuneille, vaan sellainen, jonka kotona on paljon ruusuprinttejä ja kuivatettuja ruusunnuppuja).
Paula toi kesällä kyläillessään ruusunterälehtihilloa (tietty!), jota kehotettiin etiketin ohjeessa nauttimaan samppanjan seassa. Kokeilimme kylmän kuohuviinin kanssa, ja toimi vallan mainiosti.
Seuraava askel ruusuhulluudessa oli Forsmanin punainen hibiscus-tee eli kiinanruusuhauduke. Se tuo paitsi makua, myös punertavaa väriä, jos teen hauduttaa hyvin vahvaksi.
Ruusumuffinsit mascarponekuorrutteella
taikina
1,5 dl vahvaa hibiscus-teetä
2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl ruokosokeria
1,5 tl leivinjauhetta
40 g huoneenlämpöistä margariinia
1 kananmuna
kuorrute
3 dl tomusokeria
200 g mascarpone-juustoa
0, 25 dl vahvaa hibiscus-teetä
1 rkl ruusunterälehtihilloa
Mittaa jauhot, sokeri, leivinjauhe ja huoneenlämpöinen margariini kulhoon. Vatkaa pienellä teholla sähkövatkaimella, kunnes muttuu murumaiseksi. Kaada sekaan tee. Vatkaa ainekset sekaisin. Lisää muna ja vatkaa.
Lusikoi taikina yksittäisiin vuokiin tai silikonisen vuoan pohjalle (noin 11 kpl). Jätä kolmasosa tyhjää. Paista uunissa 170 asteessa noin 20 minuuttia.
Kun muffinssit ovat jäähtyneet, tee kuorrute. Vatkaa mascarpone ja tomusokeri sileäksi. Lisää sekaan tee ja lopuksi ruusunterälehtihillo. Älä sekoita kunnolla, jotta kuorrutteeseen jää kivoja raitoja ja sattumia. Pursota leivonnaisten päälle. /A
21.8.2012
Silmästä silmään
Mulla on yksi elinikäinen ruokainhokki: hernekeitto. Sunnuntaina ostin herneitä ja kokeilin, saisinko niistä tehtyä keiton, josta tykkäisin. Ja niin kävi! Santsasin tuorehernaria jopa lisää.
Ja kun hankalien makujen ääreen päästiin, tein myös pastaa, jossa oli timjamia. Se on mauste, joka joskus tunkee mun mielestä ruoista vähän liikaa läpi (toisin kuin korianteri, jota tiedän monien ihmisten inhoavan – mun mielestä korianterin maku on aivan ihana!). Tähän Hesarin ohjeella tehtyyn kantarellipastaan timjami sopi aivan tosi hyvin.
Tuorehernekeitto
herneitä (ei mitään hajua, kuinka paljon, mutta "pussillinen")
pari kynttä valkosipulia
sipuli
pari-kolme pientä perunaa
vettä
1/2 dl kermaa
30 g tuorejuustoa
3/4 dl kuohuviiniä (loput voi juoda ruoan kanssa, jes!)
tuoretta timjamia
suolaa + mustapippuria
Kuullota sipulit kattilassa, lisää vesi (ja halutessasi liemikuutio, minä en laittanut). Lisää perunat ja herneet, anna kiehua parikymmentä minuuttia. Soseuta keitto, nosta takaisin liedelle. Kaada kerma, lisää juusto. Mausta. Kaada ennen tarjoilua sekaan kuohuviini.
Kevätsipuli-kantarellipasta
reilu litra kantarelleja
2 kevätsipulia
1 valkosipulinkynsi
300 g spaghettia
merisuolaa
1 dl pastan keitinvettä
75 g kirnuvoita
timjamia
mustapippuria
oliiviöljyä
parmesania
Puhdista sienet, revi isot pienemmiksi. Laita pastavesi kiehumaan, lisää merisuolaa ja öljyä. Ota pastat pois al dente. Sillä välin pilko sipulit ja valkosipulit. Paista sieniä pannulla, lisää voi ja sipulit. Hauduta keskilämmöllä noin vartti. Mausta timjamilla + mustapippurilla + suolalla. Sekoita spaghetin sekaan öljyä, lisää tarvittaessa joukkoon keitinvettä. Ripottele parmesania päälle.
/E
Tunnisteet:
hernekeitto,
italialainen,
keitto,
pasta,
sieni,
tuore hernekeitto
20.8.2012
Pieni suuri salaisuus
Elokuinen päiväkävely Puu-Vallilassa. Sanoimme ääneen: Voi kun saisi hyvää kahvia. Ja joskus saa sitä, mitä tilaa. Vastaan tuli hyvin sympaattisen Helsingin Kahvipaahtimon mitä sympaattisin päiväkahvibaari, joka on ainakin nyt kesäaikaan avoinna arkisin loppuviikosta.
Oi joi. Espresso maistui ihanalta. Ostin mukaan pari pussillista muutama päivä sitten paahdettua kahvia. Sen tuoksu on ihan uskomaton - jopa vielä parempi kuin se, joka usein leijuu Meiran kahvitehtaasta, kun sen ohi kävelee kahvintuskissaan.
Helsingin Kahvipaahtimon päiväkahvibaari. Avoinna ke-pe 7:30-16. Päijänteentie 29. http://helsinginkahvipaahtimo.com/
/E
10.8.2012
"Jallu sais maistua jopa enemmän"
On aika haastavaa tehdä kakku ihmiselle, joka ei oikein pidä makeasta. Voileipäkakku oli tällä kertaa suljettu pois vaihtoehdoista. Niinpä päädyimme juustokakkuun, sisältäähän se eniten suolaisia elementtejä. Siis juustoa.
Synttärisankari, joka on toinen tämän blogin pitäjistä, pitää juuston lisäksi inkivääristä. Niinpä päätimme tehdä inkiväärinmakuisen juustokakun, jonka pohja on tehty siskon suosikkikekseistä, Bastogneista.
Ja koska tämä ei tuntunut vielä tarpeeksi kekseliäältä, päätimme lisätä vielä yhden raaka-aineen: jaloviinan. Aina tyylikäs jallushotti on jostain syystä noussut viime aikoina meidän ironiseksi suosikkidrinkiksi, tosin viime aikoina ironia on tainnut jäädä vähemmälle.
Vähän jännitti, kun kakkua leikattiin, mutta uskomatonta kyllä, joka sanoi jopa otsikon kommentin.
Kuva on pikkuveljen ottama.
Jallu-inkiväärijuustokakku
Pohja:
200 g Bastogne-keksejä
65 g voisulaa
2 cl jaloviinaa
Täyte:
1.5 dl ruokosokeria
1.5 dl vettä
7 cm pätkä tuoretta inkivääriä
noin 4 cl jaloviinaa
4 liivatelehteä
3 tl vaniljasokeria
150 g Philadelphia-juustoa
250 g rahkaa
2 dl kuohukermaa
Koristelu:
Philadelphia-juustoa
Tomusokeria
Inkivääriä
Luomusitruuna
Murskaa keksit kulhossa, lisää sulatettu voi ja loraus jaloviinaa. Painele keksimassa irtopohjavuokaan.
Liuota kattilassa sokeri veteen ja lisää silputtu inkivääri. Kiehauta ja laita levy pienemmälle. Lisää jaloviina. Nosta kattila pois levyltä jäähtymään.
Laita liivatelehdet kylmään veteen. Jos haluat vähemmän inkiväärin makua, siivilöi inkiväärisilppu pois seoksesta. (Suosittelemme silti jättämään ne.) Inkiväärin maku ei ole tässä vaiheessa vielä imeytynyt kunnolla, vaan maku voimistuu massan hyydyttyä.
Tee samalla juustotäyte. Vatkaa kerma ja kääntele kaikki ainekset yhteen.
Liuota liivatelehdet hieman jäähtyneeseen inkivääriveteen. Kaada seos ohuena norona juustotäytteeseen samalla sekoittaen. Kaada täyte pohjan päälle. Laita vuoan päälle kelmu ja jätä jääkaappiin jähmettymään noin 4 tunniksi. Maut ehtivät tasaantua paremmin, jos teet kakun jo edellisenä päivänä.
Kun kakku on hyytynyt (mielellään seuraavaan päivään asti), sen voi koristella. Sekoita Philadelphia-juustoon tomusokeria, inkiväärisilppu ja sitruunan mehua ja kuorta. Pursota koristeet kakun pinnalle.
Tunnisteet:
inkivääri,
jallu,
juusto,
juustokakku,
kakku,
kummat raaka-aineet,
makeat herkut
9.8.2012
Mielessä perjantai ja mustikkamojito
Hei, kohta se on taas: viikonloppu! Sen kunniaksi kannattaa nyt kirjoittaa kauppalistaan: mustikoita, minttua ja vichyä. Rommiahan kaapissa jo olikin.
Mustikkamojitot
(noin 6 kpl)
2 rkl ruokosokeria
2 limen mehu
rasia tavallisia tai pensasmustikoita
puska tuoretta minttua
vichyä
vaaleaa rommia
jääpaloja
Purista limet kannun tai kulhon pohjalle ja sekoita mehuun ruokosokeri ja mustikat. Sekoita ja murskaa osa mustikoista rikki. Lisää vichy. Kaada lasien pohjalle loraus vaaleaa rommia. Kaada päälle muu neste. Nostele joukkoon mintunlehdet ja pari jääpalaa. Sekoita kevyesti.
Mustikkamojitot
(noin 6 kpl)
2 rkl ruokosokeria
2 limen mehu
rasia tavallisia tai pensasmustikoita
puska tuoretta minttua
vichyä
vaaleaa rommia
jääpaloja
Purista limet kannun tai kulhon pohjalle ja sekoita mehuun ruokosokeri ja mustikat. Sekoita ja murskaa osa mustikoista rikki. Lisää vichy. Kaada lasien pohjalle loraus vaaleaa rommia. Kaada päälle muu neste. Nostele joukkoon mintunlehdet ja pari jääpalaa. Sekoita kevyesti.
6.8.2012
Laventelileivonnaiset
Voi ylpeyttä: tämäkin resepti syntyi osin oman parvekkeen antimista! Koska en ole ihan Strömsö-tason puutarhaihminen (ja se ainoa menestynyt yrttikin tuli jo silputtua), lautaselle päätyi tällä kertaa koristekasvi: alkukesästä naapuritalon kukkakaupasta hankittu laventeli.
Yhtä hyvin voi toki käyttää kuivattuja laventelinkukkia.
Laventelin makua on vaikea ennakoida. Siispä laventelimaitoa kannattaa maistaa ennen sen lisäämistä taikinaan. Jos tuntuu liian vahvalta, käytä maidosta vain osa.
Inspiraationa toimi Leivonnaisia herkkusuille -kirja, jossa on oikein hyviä ohjeita amerikkalaistyylisille kuppikakuille. Niitä on helppo varioida vaihtamalla muutaman raaka-aineen.
Laventelin ja kookoksen makuiset kuppikakut
taikina
1,5 dl maitoa
3–5 laventelinkukkaa
2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl ruokosokeria
1,5 tl leivinjauhetta
3 rkl huoneenlämpöistä kookosöljyä (kiinteää tai kesällä sulaa)
1 kananmuna
0,75 dl kookoshiutaleita
laventelinoksia koristeluun
kuorrute
0, 25 dl maitoa
1 laventelinkukka
4 dl tomusokeria
4 rkl huoneenlämpöistä kookosöljyä
punajuurimehua
Kaada maito pakasterasiaan ja pudota laventelinkukat joukkoon. Jätä rasiassa jääkaappiin yön ajaksi tai vähintään kahdeksi tunniksi. Tee sama kuorrutteen maidolle. (Voi tehdä myös samassa rasiassa.)
Mittaa jauhot, sokeri, leivinjauhe ja kookosöljy kulhoon. Vatkaa pienellä teholla sähkövatkaimella, kunnes muttuu murumaiseksi. Siivilöi laventelimaito ja kaada se sekaan. Vatkaa ainekset sekaisin. Lisää muna ja vatkaa.
Lusikoi taikina yksittäisiin vuokiin tai silikonisen vuoan pohjalle. Jätä kolmasosa tyhjää. Paista uunissa 170 asteessa noin 20 minuuttia.
Kun kuppikakut ovat jäähtyneet, tee kuorrute. Vatkaa kookosöljy ja tomusokeri sileäksi. Siivilöi loput laventelimaidosta ja kaada vähän kerrallaan sekaan. Jatka vatkaamista kovalla teholla 5 minuuttia saadaksesi kuohkean kuorrutteen. Itse värjäsin kuorrutteen vaaleanpunaiseksi säilykepunajuurten nesteellä. 5 tippaa riittää, joten nesteen maku ei häiritse. Yhtä hyvin kuorrutten voi värjätä karamellivärillä tai jättää valkoiseksi.
Levitä kuppikakkujen päälle ja koristele halutessasi kukilla.
Tunnisteet:
amerikkalainen,
kookos,
laventeli,
leivos,
makeat herkut,
muffinssit
Avaruuskukkakaali
Perjantaina kaupasta löytyi jotan perjantaipulloa parempaa: vihreä kukkakaali eli romanesco. Kyseessä on ehdottomasti tekstuuriltaan yksi upeimmista kasviksista - se on jopa niin siisti, että tuntuu pahalta leikata kukinto pienempiin osiin!
Päätin, että nyt on aika pistää lihoiksi parvekkeella kesän kasvanut korianteri ja ikkunalaudalla kituva persilja. Keittiössä odotti vielä jokiravunpyrstöjä, herneitä ja kesäkurpitsaa, joten ruoasta tuli aika näppärä sunnuntaipyttipannu. Hain inspiraatiota annokseen tästä superkauniista blogista. Oma kohtaamiseni romanescon kanssa ei ollut ihan yhtä romanttinen, mutta kivaa meillä oli silti.
Jokirapu-romanesco-nuudelit
1 vihreä kukkakaali
1 tuore sipuli varsineen (tai 1/2 purjo)
herneitä
1/2 kesäkurpitsa
2 rkl rypsiöljyä
2 ruokalusikallista silputtua inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
1 punainen chili
1 tl kuivattua korianteria
2 dl kookoskermaa
1 rkl soijaa
1 rkl kalafondia
1- 2 dl tuoretta persiljaa ja korianteria
1 pussi nuudeleita (ilman mausteita)
1/2 sitruuna
jokiravunpyrstöjä
Pilko kukkakaali sopiviksi suupaloiksi. Leikkaa sipuli renkaiksi ja kuori herneet paloista. Pilko kesäkurpitsa. Silppua valkosipulinkynnet, inkivääri ja chili.
Laita jokiravunpyrstöt kulhoon ja purista päälle sitruunaa.
Keitä kattilassa vettä. Lisää suola ja kukkakaalin palat. Keitä minuutti ja nostele kukkakaalit lautaselle.
Paista pannulla rypsiöljyssä kuivattua korianteria, inkivääri, chili ja valkosipuli. Lisää sipuli ja hetken päästä kesäkurpitsa. Kaada päälle soija ja kalafondi. Lisää kookoskerma.
Keitä nuudelit kukkakaalien vedessä.
Silppua sekaan tuoreet yrtit ja tarkista maut.
Nostele lautaselle kastiketta, nuudeleita, kukkakaalia, herneitä ja jokiravunpyrstöjä ja leikkaa päälle vielä tuoretta korianteria.
Kun rapuja ja nuudeleita ei lisää kastikkeeseen ennen kokoamisvaihetta, ruokaa voi syödä myös seuraavana päivänä. Ihanan romanescon ja sitruunaisten rapujen maut eivät myöskään mene silloin mössöksi.
/A
Tunnisteet:
aasialainen,
jokirapu,
kummat raaka-aineet,
nuudeli
5.8.2012
Hamppu, mikä mainio aamupala
Rakastan sitä, kun kookosöljy ja hampunsiemet jähmettyvät kylmän jogurtin takia pureskeltaviksi levyiksi. OiH!
/A
3.8.2012
For Your Eyes Only
Tämä mömmö ei tarinointia kaipaa. Se on nimittäin helppous-herkullisuus-suhteeltaan kesän paras keksintö. Tässä huippusalainen resepti:
Wasabi-jokirapulevite
100 g Philadelphia-juustoa
1,5 tl wasabia
75 g jokiravunpyrstöjä suolaliemessä
(persiljaa, sitruunaa)
Sekoita wasabi Philadelphian sekaan. Maistele sopiva vahvuus. Nosta joukkoon ravunpyrstöt ja sekoita kevyesti.
Tarjoa rapsakkakuorisen leivän kanssa.
(Jos et tykkää, pahoittelen. Tätä tullaan tarjoamaan todennäköisesti kaikissa juhlissa, mitä tulen elämäni aikana järjestämään. Niin helppoa, niin hyvää - ja hahaa, toimii myös ilman jokirapuja.)
/A
Wasabi-jokirapulevite
100 g Philadelphia-juustoa
1,5 tl wasabia
75 g jokiravunpyrstöjä suolaliemessä
(persiljaa, sitruunaa)
Sekoita wasabi Philadelphian sekaan. Maistele sopiva vahvuus. Nosta joukkoon ravunpyrstöt ja sekoita kevyesti.
Tarjoa rapsakkakuorisen leivän kanssa.
(Jos et tykkää, pahoittelen. Tätä tullaan tarjoamaan todennäköisesti kaikissa juhlissa, mitä tulen elämäni aikana järjestämään. Niin helppoa, niin hyvää - ja hahaa, toimii myös ilman jokirapuja.)
/A
2.8.2012
Mintun tuoksu keittiössä
Nämä browniet olivat tämän viikon lohturuoka. Pitkän päivän jälkeen luettiin väsyneinä kirjaa Leivonnaisia herkkusuille ja yritettiin löytää resepti, jota varten ei tarvisi käydä kaupassa. Onneksi tämän keittiön vakioraaka-aineisiin kuuluvat taloussuklaa, voi ja sokeri. Ja se minttu, josta tässä on vauhkottu viime viikot.
Muokattiin Leivonnaisia herkkusuille -kirjan perus-brownie-resepti mintunmakuiseksi versioksi, vaihdettiin sokeri tummempaan versioon ja vähennettiin sen määrä puoleen. Fariinisokeri toi kivan paahtuneen, lähes mokkaisen maun.
Olipas muuten jännää, kun testailtiin kahden eri mintun makua: toinen Stockalta ostettu, toinen puutarhassa kasvanut. Stockan minttu tuoksui tosi paljon vahvemmin, mutta puutarhassa kasvanut maistui kymmenen kertaa voimakkaammalta! Tämä kannattaa huomioida, kun annostelee. Me käytettiin tujumpaa kasvia, jonka lehdet oli vahamaiset ja tummanvihreät.
Minttu-suklaabrowniet
200 g taloussuklaata
175 g voita
2 dl fariinisokeria
2 dl vehnäjauhoja
3 kananmunaa
20 mintunlehteä
vaniljajäätelöä
tuoretta minttua
Sulata voi
kattilassa ja lisää paloiteltu suklaa. Älä polta suklaata. Ota pois liedeltä, kun ainekset ovat sulaneet. Lisää sokeri ja sen jälkeen jauhot. Lisää munat ja sekoita, kunnes
taikina on sileää.
Levitä taikina
vuoan pohjalle tai muffinssivuokiin (noin 12 kpl). Paista 170 asteessa noin 20 minuuttia (älä paista liian kypsiksi!).
Sekoita vaniljajäätelöön tuoretta minttua ja SYÖ ÄKKIÄ ENNEN KU SE SULAA
A
Ps. Jossain määrin kyseenalaista kuvata ruokaa Syyria-uutisen päälle aseteltuna. Olen pahoillani, se nyt vaan sattui olemaan pöydällä.
1.8.2012
Heinäkuun viimeinen ilta
Kaveri kävi kylässä ja toi tuliaisia palstaltaan: kesäkurpitsan ja ison kimpun salaattia ja yrttejä: salviaa, korianteria ja minttua. Lähiruokaa ja luomua parhaimmillaan.
Tehtiin niistä tosi maukas salaatti, jota varten paahdettiin parsakaalia ja kesäkurpitsaa uunissa. (Kyllä, paahdettu parsakaali on edelleen yksi maailman parhaista asioista!)
Paahdettu kesäkurpitsa-parsakaalisalaatti
kesäkurpitsa
yksi iso tai kaksi pientä parsakaalia
keltainen paprika
0,5 dl oliiviöljyä
sormisuolaa
tuoretta timjamia, persiljaa ja minttua
pinjansiemeniä
2 rkl tummaa balsamicoa
100 g fetajuustoa
Leikkaa kesäkurpitsa ja paprika lohkoiksi ja parskalaali paloiksi. Pyörittele molemmat öljyssä ennen paahtamista: parsakaali ja paprika timjamin ja persiljan kanssa, kesäkurpitsa mintun kanssa. Levitä pellille ja ripottele päälle suolaa. Laita uuniin 200 asteeseen 25 minuutiksi. Lisää viimeiseksi viideksi minuutiksi myös pinjansiemenet. Nosta lautaselle ja kaada päälle balsamicoa. Nostele päälle feta ja pinjansiemenet. Tarjoa raikkaan salaatin kanssa.
Seuralaiseksi leivottiin focaccia Olivian ohjeella.
Focaccia
taikina:
4 dl vettä
11 g kuivahiivaa
2 tl suolaa
1 tl sokeria
7,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
4 rkl oliiviöljyä
vuokaan:
4 rkl oliiviöljyä
2 tl sormisuolaa
tuoretta timjamia
tuoretta salviaa
kalamata-oliiveja
sormisuolaa
aurinkokuivattuja tomaatteja
Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi. Liota joukkoon suola ja sokeri. Sekoita hiiva jauhojen joukkoon. Sekoita nesteeseen puolet jauhoista ja oliiviöljy. Lisää loput jauhot vähän kerrallaan. Vaivaa taikinaa käsin tai yleiskoneella vähintään 10 minuuttia. Taikinan kuuluu jäädä löysäksi. Peitä kulho liinalla ja jätä kohoamaan 20 minuutiksi.
Voitele lasivuoka öljyllä. Jätä puolet öljystä leivän pinnalle. Levitä taikina vuokaan ja sivele oliiviöljyllä. Peitä liinalla ja anna kohota 30 minuuttia.
Painele oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit taikinaan. Ripottele pinnalle yrttejä. Painele timjamit taikinaan, jotta ne eivät pala. Ripottele pinnalle sormisuolaa. (Sitä ei voi olla liikaa.)
Paista 225 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes pinta on rapea.
/A
Tehtiin niistä tosi maukas salaatti, jota varten paahdettiin parsakaalia ja kesäkurpitsaa uunissa. (Kyllä, paahdettu parsakaali on edelleen yksi maailman parhaista asioista!)
Paahdettu kesäkurpitsa-parsakaalisalaatti
kesäkurpitsa
yksi iso tai kaksi pientä parsakaalia
keltainen paprika
0,5 dl oliiviöljyä
sormisuolaa
tuoretta timjamia, persiljaa ja minttua
pinjansiemeniä
2 rkl tummaa balsamicoa
100 g fetajuustoa
Leikkaa kesäkurpitsa ja paprika lohkoiksi ja parskalaali paloiksi. Pyörittele molemmat öljyssä ennen paahtamista: parsakaali ja paprika timjamin ja persiljan kanssa, kesäkurpitsa mintun kanssa. Levitä pellille ja ripottele päälle suolaa. Laita uuniin 200 asteeseen 25 minuutiksi. Lisää viimeiseksi viideksi minuutiksi myös pinjansiemenet. Nosta lautaselle ja kaada päälle balsamicoa. Nostele päälle feta ja pinjansiemenet. Tarjoa raikkaan salaatin kanssa.
Seuralaiseksi leivottiin focaccia Olivian ohjeella.
Focaccia
taikina:
4 dl vettä
11 g kuivahiivaa
2 tl suolaa
1 tl sokeria
7,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
4 rkl oliiviöljyä
vuokaan:
4 rkl oliiviöljyä
2 tl sormisuolaa
tuoretta timjamia
tuoretta salviaa
kalamata-oliiveja
sormisuolaa
aurinkokuivattuja tomaatteja
Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi. Liota joukkoon suola ja sokeri. Sekoita hiiva jauhojen joukkoon. Sekoita nesteeseen puolet jauhoista ja oliiviöljy. Lisää loput jauhot vähän kerrallaan. Vaivaa taikinaa käsin tai yleiskoneella vähintään 10 minuuttia. Taikinan kuuluu jäädä löysäksi. Peitä kulho liinalla ja jätä kohoamaan 20 minuutiksi.
Voitele lasivuoka öljyllä. Jätä puolet öljystä leivän pinnalle. Levitä taikina vuokaan ja sivele oliiviöljyllä. Peitä liinalla ja anna kohota 30 minuuttia.
Painele oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit taikinaan. Ripottele pinnalle yrttejä. Painele timjamit taikinaan, jotta ne eivät pala. Ripottele pinnalle sormisuolaa. (Sitä ei voi olla liikaa.)
Paista 225 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes pinta on rapea.
/A
Tunnisteet:
feta,
focaccia,
kesäkurpitsa,
leipä,
parsakaali,
salaatti,
suosikki
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)